Uutiset

Analyysi: Itämeren kiistaputki kulkee satoja kilometrejä Suomen talousvyöhykkeellä – viimeistään Navalnyin tapaus toi hankkeeseen politiikan

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytysyrityksen herättämien reaktioiden jälkeen olisi naiivia väittää, että Itämeren kaasuputkihanke olisi vailla poliittisia kytkentöjä, kirjoittaa Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.
Kaasuputkea laskettiin Suomenlahden pohjaan lokakuussa 2018. Kuva: Kimmo Penttinen
Kaasuputkea laskettiin Suomenlahden pohjaan lokakuussa 2018. Kuva: Kimmo Penttinen

Itämeren pohjaan laskettavaa Nord Stream 2 -maakaasuputkea on Suomessa käsitelty virallisesti ympäristökysymyksenä, jossa valtion roolina on ollut vaadittavien lupien myöntäminen. Venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin myrkytysyrityksen poikimat reaktiot kuitenkin kertovat siitä, että kyse on ympäristö- ja talousnäkökulmien lisäksi turvallispoliittisesta kysymyksestä, jossa Suomikaan ei EU:n jäsenenä ole täysin sivullinen.

Liittokansleri Angela Merkel on tukenut Venäjältä Saksaan kulkevan kaasuputken rakentamista ja halunnut pitää sen erillään politiikasta. Navalnyin tapaus tekee tästä aiempaa vaikeampaa.

Vihreitä liittopäivillä johtava Katrin Göring-Eckardt on vaatinut hankkeen keskeyttämistä. Göring-Eckardtin mielipiteellä on väliä, sillä oppositiossa olevat vihreät on Saksan toiseksi suurin puolue, jolla on mahdollisuus nousta johtoon Merkelin luopuessa vallasta ensi vuoden vaaleissa.

Kritiikkiä on tullut myös Merkelin puolueen sisältä, sillä ulkoasiainvaliokuntaa johtava kristillisdemokraattien Norbert Röttgen on vaatinut hankkeen pysäyttämistä.

Arvostelusta huolimatta maalla on halua sitoutua jo lähes valmiiseen hankkeeseen, johon saksalaiset ovat sijoittaneet miljardeja euroja.

– Jos emme toteuta hanketta loppuun, ampuisimme niin sanotusti itseämme jalkaan, kuvaili Munchenin turvallisuuskokokouksen puheenjohtaja Wolfgang Ischinger.

Hankkeesta luopuminen näyttäisi ulospäin myös taipumiselta Yhdysvaltain painostukseen. Yhdysvallat vastustaa putkihanketta, koska se haluaa lisätä oman nesteytetyn maakaasunsa vientiä. Maa myös katsoo yhteyden lisäävän Venäjän taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa Euroopassa.

Putkiyhtiö itse luonnollisesti kavahtaa politiikkakytkentöjä, eikä kommentoi niitä.

Lähes valmis putkilinja kulkee satoja kilometrejä Suomen talousvyöhykkeellä, minkä lisäksi putkiston betonipinnoituksia on tehty Suomessa. Tulonmenetyksiä suoraan valtiolle putkihankkeen kaatuminen ei toisi, sillä talousvyöhykkeen käyttämisestä ei Nord Stream 2 AG:n mukaan peritä maksua. Yhtiö tosin kertoo maksavansa Suomen kalatalousviranomaiselle vuosittain 33 500 euron kalatalousmaksua vuoteen 2023 asti. Maksun jatko on määrä arvioida tämän jälkeen uudestaan. Kyse on pikkurahoista.

Merkittävämpi talouskytkentä Suomeen on energiayhtiö Fortumin bisnesten kautta. Valtio omistaa enemmistön Fortumista, joka on putken omistajiin lukeutuvan saksalaisen energiayhtiö Uniperin enemmistöomistaja. Uniper varoitti osavuosikatsauksessaan kaasuputkihankkeen viivästymisestä tai jopa kaatumisesta Yhdysvaltain mahdollisten lisäpakotteiden seurauksena. Varoitusta voidaan pitää ylivarovaisuutena, mutta jotain se kertoo hankkeeseen liittyvistä jännitteistä.

Putken taloudellisesta merkityksestä Suomelle kertovat idänkaupan tilastot. Putkien valmistuksen poikima liiketoiminta nosti Suomen Venäjän-vientiä väliaikaisesti kymmeniä prosentteja (LM 11.8.). Viennin lasku oli samaa luokkaa urakan valmistuttua.

Ei siis ihan pelkkä ympäristökysymys.

jussi.orell@lannenmedia.fi

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic