fbpx
Uutiset

Analyysi: Lomarahojen puolittaminen olisi yli 2 miljardin euron paukku

Palkansaajien etujärjestöt harkitsevat lomarahojen puolittamisen tarjoamista hallitukselle ja työnantajille (LM 14.9.). Ay-pöydissä lasketaan, että siten hallitus perääntyisi suunnittelemastaan pakottavasta lainsäädännöstä.
Kyse ei ole pähkinärahoista vaan lähes kahden miljardin potista, joka ilahduttaisi työnantajia.
Yksi työnantajien pöydissä tehty mekaaninen laskutoimitus lomarahojen puolittamisesta menee seuraavasti: Vuosipalkat saadaan kertomalla kuukausipalkat kertoimella 12,6 (0,6 tulee lomarahoista). Jos lomarahat puolitettaisiin, kerroin olisi 12,3. Yksikkötyökustannusten muutos olisi miinus 2,4 prosenttiyksikköä.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kertoo, että puolittamisen rahallista arvoa on yleisesti laskettu 84 miljardista eurosta, joka koostuu suomalaisten bruttopalkoista ja suoraan palkkaan liittyvistä sivukuluista.
 
Jos palkkakuluista lohkaistaisiin pois 2,4 prosenttia, työnantajien kustannukset pienenisivät kahdella miljardilla eurolla.
Ei siis ole ihme, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti heti laakista Ylen haastattelussa suostuvansa perumaan ison osan hallituksen toimista, jos lomarahoista leikataan. Hallitus vaatii työn kustannusten absoluuttista alentamista 5 prosentilla.
Sund arvioi, että lomarahojen puolittaminen ei täyttäisi aivan puolta vaaditusta 5 prosenttiyksiköstä.
– Yli 20 prosentilla työvoimasta on täyttä lomaoikeutta lyhyemmät lomat. On monenlaista silppua ja pätkää. Osa-aikaisilla on pienemmät lomakorvaukset, eivätkä kaikki vakituisessa työssä olevat ole ehtineet olla töissä täyttä vuosiloman määräytymisvuotta.
– Yksikkötyökustannusten aleneminen olisi lähellä kahta prosenttia eli vajaan kahden miljardin luokkaa, Sund toteaa.
Hirmuinen säästö edelleen.
Miksi palkansaajat, työnantajat ja hallitus saattavat hyvinkin löytää sovun asiasta?
Suurin vaikuttava tekijä on lomarahojen leikkaamisen oikeudenmukaisuus. Verotuksessa oikeudenmukaisuudesta puhuminen on usein tekopyhää sanahelinää, koska monet korkeasti koulutetut ovat puurtamisellaan ansainneet hyvät palkkansa. Heidän lypsämistänsä verotuksella voi yhtä hyvin pitää epäoikeudenmukaisena kuin oikeudenmukaisena.
– Lomarahojen leikkaus olisi kaikille osapuolille mieluinen tapa, koska se kohtelee palkansaajia tasapuolisesti. Pätkätyöläiset ja epävakaassa asemassa olevat osallistuisivat talkoisiin pikkuisen vähemmän, mutta sitä tuskin kukaan pitäisi vääryytenä, Sund sanoo.
– Jos palkansaajien on hallituksen mielestä pakko valita ruton ja koleran väliltä, niin totta kai kannattaa valita pienempi paha, hän jatkaa.
Paiserutto oli keskiajalla murhaava tauti. Koleraan sairastuneista enemmistö paranee, kunhan he saavat hoitoa. Olkoon lomarahojen leikkaus siis kolera, joka veisi vaikeuksiin matkailuyrittäjiä, mutta ei laajassa mitassa yksittäisiä ihmisiä ja perheitä.
– Lisien leikkaaminen on kuin onnenpyörän pyörittämistä: on täysin sattuman kauppaa, keneen se osuu työmarkkinoilla, Sund kuvailee.
 
Hallituspuolueilla – ainakin perussuomalaisilla ja keskustan alkiolaisella köyhän asiaa puolustavalla siivellä – alkaa olla poliittinen hätä, koska summittainen leikkaus on raivostuttanut suomalaisia tavalla, joka ei unohdu vaaleihin mennessä, ellei asiaa korjata.
SAK:ssa, Akavassa ja STTK:ssa tämä tiedostetaan. Siksi palkansaajien keskusjärjestöt yrittävät saada 100 000 ihmistä perjantaina Helsingin kaduille.
Jos massat huutavat hallitusta suohon, ministerit joutuvat poliittisesti ahtaalle. Ay-liike ottaa silti hirmuisen riskin.
Jos käykin niin, että ihmiset jäävät kotiin ja mielenilmaus lässähtää ay-aktiivien lippukulkueeksi, mahalaskusta saattaa alkaa järjestäytyneen palkansaajaliikkeen pitkä alamäki.
Todennäköisesti lopputulos jää ääripäiden välille, jolloin kompromissin tarve ei poistu.
Sopu on helppoa rakentaa lomarahojen puolittamisesta, työajan pidentämisestä ja työn sivukulujen leikkaamisesta, jos kaikilta kolmelta pukarilta löytyy tahtoa. Nyt hallitus ja työnantajat odottavat ay-liikkeeltä edes puolivirallista esitystä paketin palasista. LM-HäSa
 
Artikkelia muokattu klo 21.16: EK:n arvio työvoimakustannuksista 102 miljardia euroa vaihdettu STTK:n arvioon, että puolittamisen rahallinen arvo on yleisesti laskettu 84 miljardista eurosta.

Menot