Uutiset

Analyysi: Odottavan ministerin odotettu ratkaisu – Saarikon ilmoitus jättäytyä puheenjohtajakisasta kaventaa entisestään ehdokkaiden listaa

Vielä eduskuntakauden ensimmäisellä viikolla ei täysin varmoja ehdokkaita ole ilmaantunut kehiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon päätös jättäytyä pois keskustan puheenjohtajakisasta kaventaa ehdokkaiden ennestäänkin ohutta listaa. Toki vielä on aikaa reilut viisi kuukautta H-hetkeen, eli syyskuun 7. päivään, jolloin ylimääräinen puoluekokous pidetään.

Saarikon ilmoitus ei tullut yllätyksenä. On tiedossa, että Saarikko odottaa toista laistaan ja laskettu aika osuu syyskuulle noin viikon päähän kokouksesta. On myös hyvä muistaa, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) aloittaessa kauttaan perhe- ja peruspalveluministerinä aloitti Juha Rehula (kesk.).

Saarikko tuli puikkoihin vasta kesällä 2017. Saarikko valitsi tuolloin esikoisensa hoitamisen ministerinpestin sijaan. Esikoinen syntyi vuonna 2014.

Näitä faktoja vasten hänen ratkaisunsa on täysin ymmärrettävä. Tasa-arvoa voi edistää myös sillä, että tekee ratkaisunsa oman pään mukaan, olivatpa ne sitten kenttäväelle mieluisia tai eivät.

Lähes ylivoimainen ennakkosuosikki

Saarikkoa on kuvailtu nappivalinnaksi, lähes ylivoimaiseksi ennakkosuosikiksi, joka on pystynyt sulattamaan myös puolueen vanhoillisen siiven sydämet.

Asiaosaamista ja esiintymistaitoa on riittämiin. Saarikko jää historiaan eduskunnan kyselytunneilta, kun hän yksin puolusti sotea opposition rajuja hyökkäyksiä vastaan.

Nyt Saarikon valtakautta joudutaan odottamaan. Saarikko itse totesi Lännen Median haastattelussa, että ei hän ole katomassa mihinkään.

Tämä on totta. Hänellä on rutkasti aikaa asettua ehdolle vielä monta kertaa. Hän on nyt 35-vuotias.

Kaikkosen pisteet nousivat

Keskiviikon uutinen nostatti kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosen pistepörssiä. Kaikkonen tunnetaan humoristisena, leppoisana, helposti lähestyttävänä, kaikkien kanssa toimeen tulevana peruskeskustalaisena. Ryhmäänsä hän on vetänyt kiitettävästi, mutta ministerikokemusta häneltä puuttuu.

Kaikkonen kahmi eduskuntavaaleissa valtaisan äänivyöryn Uudeltamaalta, yli 10 000 ääntä. Saalis oli kaksinkertainen verrattuna vaikkapa ex-pääministeri Matti Vanhasen äänipottiin.

Äänestäjät antoivat tuhdin valtakirjan Kaikkoselle eduskuntaan. Se on kuitenkin eri asia kuin valtakirjan saaminen keskustan kenttäväeltä koko puolueen johtoon.

Kun puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk.) oli kertonut, että aikoo jättää puheenjohtajan tehtävät, oli Kaikkosen puhelin alkanut piristä kiivaaseen tahtiin.

Vielä eduskuntakauden ensimmäisellä viikolla ei täysin varmoja ehdokkaita ole ilmaantunut kehiin.

– Katsellaan rauhassa, kuuluu yleisin kommentti.

Heikkisellä samantyyppiset syyt kuin Saarikolla

Puheenjohtajapelissä ovat pyörineet myös puolueen varapuheenjohtajien eli Hanna-Kaisa Heikkisen ja Katri Kulmunin nimet.

Heikkinen kertoi keskiviikkona, että hänellä on samantyyppiset syyt taustalla kuin Saarikolla. Kotona Kiuruvedellä on kaksi alakouluikäistä lasta ja lisäksi lypsykarjatila. Heikkinen lupasi kertoa lopullisesta päätöksestään, kunhan kevään kiireet hellittävät.

Kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk.) totesi suoraan, ettei halua roikottaa nimeään turhaan spekulaatioissa.

Puolueen entinen varapuheenjohtaja Antti Kurvinen otti varovaisesti kantaa ehdokkuuteen. Hän ei avaa mitään ovia, mutta ei myöskään sulje niitä.

Eduskunnasta pudonneen ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) nimi on niin ikään ollut esillä. Hän ei ole ottanut kantaa ehdokkuuteensa. Yleisesti ottaen keskustaväki näkee, että puheenjohtajan on tultava eduskuntaryhmän sisältä.

Tämä ajatusmalli sulkee pois Tiilikaisen lisäksi niin sanotut mustat hevoset samoin kuin esimerkiksi Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määtän mahdollisen ehdokkuuden. Määttä on kertonut, että häntä on pyydetty lähtemään mukaan kisaan. Hänen mukaansa puheenjohtaja-asiaa pohditaan maakunnissa paljon.

Veikkaus onkin, että peliin palataan kunnolla vasta kesän alkaessa.