Uutiset

Analyysi: Rinne pelastui täpärästi, mutta edessä ovat äärimmäisen vaikeat hallitusneuvottelut

Sdp:n johto kutistui olemattomaksi, mutta kesti. Hallitustunnustelut aloittaa puheenjohtaja Antti Rinne, jolla ei ole helppo tehtävä koota toimivaa enemmistöhallitusta. Ensin pitää päättää suhde perussuomalaisiin.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on tukalassa paikassa. Puolue joutuu miettimään, onko Rinteestä johtamaan puoluetta ja Suomea. Sitten pitäisi kasata toimiva hallitus ja perua lisää vaalipuheita. Kuva: Silja Viitala / Lännen Media
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on tukalassa paikassa. Puolue joutuu miettimään, onko Rinteestä johtamaan puoluetta ja Suomea. Sitten pitäisi kasata toimiva hallitus ja perua lisää vaalipuheita. Kuva: Silja Viitala / Lännen Media

Sdp on eduskuntavaalien ykkönen ja vaalivoittaja 40 paikallaan eduskunnassa. Tulos 17,7 prosenttia on kuitenkin kannatusmittaustenkin ennakoimaa surkeampi ja historiallisen pieni vaalien suurimmalta puolueelta.

Perussuomalaiset oli lähellä voittaa koko vaalit. Se kiri 17,5 prosenttiin ja 39 paikkaan eduskunnassa. Vaalipäivänä perussuomalaiset näytti olevan selvä ykkönen. Sdp:n johto olisi tuskin kestänyt enää yhtään ylimääräistä vaalitenttiä, joissa puheenjohtaja Antti Rinteen sekavat lausunnot näyttivät siirtävän kannatusta suoraan perussuomalaisille.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli koko vaalien ääniharava. Rinne on ollut jyrkkä perussuomalaisia kohtaan, mutta joutuu nyt harkitsemaan vakavasti sanojensa syömistä perussuomalaisten kasvun hillitsemiseksi.

Kolmanneksi suureksi puolueeksi eduskuntaan tuli kokoomus 17,0 prosentilla ja 38 paikalla. Kokoomus sai torjuntavoiton, mutta pääministerin paikka jää Petteri Orpolle haaveeksi.

Neljäntenä keskusta ja pääministeri Juha Sipilä saivat kansalta valtavan tuomion, 13,8 prosenttia, 31 paikkaa ja 18 paikan menetys. Lapista saattaa lähteä tarkastuslaskennassa vielä yksi paikka vihreille. Työllisyyden kasvusta tai uudistuksista ei tullut kiitosta.

Kolme heikkoa ja yksi vahva

Kolme neljästä kärkipuolueesta joutuu vakavasti miettimään puheenjohtajakysymystään.

Pääministeripuolue keskustan ja Juha Sipilän tilanne on vaikein. Vaalitappio on karmaiseva. Oli keskusta sitten hallituksessa tai oppositiossa, puoluetta saatetaan johtaa siinä vaiheessa uusin voimin.

Helppo ei ole myöskään hallituskumppani kokoomuksen Petteri Orpon tilanne. Orpo ei onnistunut luotsaamaan kokoomusta voittoon edes kotivaalipiirissään Varsinais-Suomessa, vaan hävisi perussuomalaisille. Omasta puolueesta valovoimaisemmat oikeusministeri Antti Häkkänen ja kansanedustaja Elina Lepomäki keräsivät tuplaäänisaaliin Orpoon verrattuna. Myös sisäministeri Kai Mykkänen ja konkariedustaja Ben Zyskowicz päihittivät omista Orpon, joka keräsi vain reilut 10 000 ääntä.

Pahoissa vaikeuksissa on myös Antti Rinne 12 000 henkilökohtaisella äänellään. Hän lähes tärveli puolueensa vaalivoiton, kun kannatuksesta suli useita prosenttiyksiköitä vaalien loppuhetkillä. Kansa ei arvostanut Rinteen henkilökohtaista panosta. Omasta puolueesta varapuheenjohtaja Sanna Marin jyräsi Rinteen äänissä ja jopa Antti Lindtman Rinteen omassa vaalipiirissä.

Karmeinta on, että eduskuntapuolueiden puheenjohtajista Rinne pystyi päihittämään henkilökohtaisissa äänissä vain Petteri Orpon. Jopa kristillisdemokraattien Sari Essayah meni ohi.

Vain yksi voi myhäillä tyytyväisenä. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahoon kansa luotti suurimmalla henkilökohtaisella äänimäärällä, 30 000:n raja meni rikki. Halla-aho osoitti, ettei perussuomalaisten menestys ole entisen puheenjohtajan Timo Soinin letkautusten varassa, vaan perussuomalaiset voi nostaa jopa pääministeripuolueeksi kylmän analyyttisella tyylillä.

Paljon kysymysmerkkejä hallitusneuvotteluihin

Hallitustunnusteluiden pitäisi alkaa pian, mutta kysymysmerkkejä on paljon. Ensin sdp:n on ratkaistava, mitä se tekee Antti Rinteelle. Onko Rinteellä enää puolueen tuki yrittää vai vaihdetaanko Sanna Marin suoraan tilalle?

Seuraavaksi sdp:n on mietittävä vakavasti uudelleen suhteensa perussuomalaisiin. Perussuomalaiset voi jättää oppositioon, mutta siten tuloksena on vääjäämättä tavalla tai toisella heikko hallitus. Jos sdp haluaa vahvan hallituksen, perussuomalaiset täytyisi ottaa mukaan.

Oletettavasti Rinne kuitenkin jatkaa, eikä ota perussuomalaisia mukaan. Silloin sdp:n mieluisimmat kumppanit ovat vaalivoittajat vihreät ja vasemmistoliitto.

Vihreät sai 20 paikkaa ja 5 lisäpaikkaa, mutta jäi 11,5 prosentin tulokseen. Sen täytyy olla pettymys, suurempaa voittoa odotettiin. Vasemmistoliiton tulos oli hyvä, 8,2 prosenttia, 16 paikkaa ja 4 lisäpaikkaa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson oli äänissä valtakunnan kakkonen yli 24 000 äänellä. Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston äänimäärä oli yli 20 000, ja se siivitti vihreät vaalivoittoon Helsingin vaalipiirissä.

Punavihreistä puolueista ei kuitenkaan synny kuin 76 kansanedustajan runko. Yksi vaalien teema olikin oikeiston vastaisku, sillä vasemmistopuolueille ennakoitiin paljon parempaa tulosta.

Sdp:n on väkisin lähestyttävä joko kokoomusta tai keskustaa. Molempien saamisessa mukaan tulee omat ongelmansa. Keskusta halunnee kasvaa oppositiossa, kokoomus taas ei suostu Rinteen kalliisiin vaalilupauksiin. Jo tässä vaiheessa Rinne antaa paljon periksi, mikäli aikoo pääministeriksi. Hänellä ei ole vaihtoehtoja. Porvaripuolueet myös ottavat mukaansa rkp:n, kristilliset tai molemmat.

Pian ollaankin viiden tai kuuden puolueen hallituksessa, joka on päätöksentekokyvyltään ja joustavuudeltaan heikko.

Perussuomalaisilla hyvät asetelmat odottaa

Perussuomalaiset pysyvät Suomen politiikassa voimana, joka vaikuttaa hallituksen linjaan olematta osa sitä. Kaikki lievennykset maahanmuuttopolitiikassa tai kiristykset ilmastopolitiikassa nostavat perussuomalaisten kannatusta.

Puolue voi rauhassa odottaa muiden kompasteluja ja tarjoutua korjaamaan tilanne. Jos Rinne ei saa kasaan enemmistöhallitusta ilman perussuomalaisia, Halla-aho voisi mahdollisella vuorollaan koota jopa aivan erilaisen hallituksen. Jo pelkästä vanhasta perusporvaripohjasta kokoomuksella ja keskustalla tulisi 108 kansanedustajaa. Kristillisdemokraatit mukaan, ja vahvuus olisi jo 113.

Siniset menneisyyteen, vain liike nyt eduskuntaan

Hallitusvastuu ja loikkaus näkyi pahimmin perussuomalaisista irronneilla sinisillä. Kaikki oli ladattu Uudenmaan vaalipiiriin, josta sinisten kärkipoliitikot olivat ehdolla. Yksikään ei mennyt läpi, näkyvimpinä putoajina puolustusministeri Jussi Niinistö ja eurooppa-, kulttuuri ja urheiluministeri Sampo Terho. Äänestäjät osasivat erottaa perussuomalaiset ja siniset toisistaan. Sinisten työministerin Jari Lindströmin eduskuntaura tyssäsi Kaakkois-Suomen vaalipiirissä.

Muita nimekkäitä putoajia olivat keskustan ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja keskustan hylännyt nykyinen tähtiliikkeen Paavo Väyrynen.

Pienpuolueista vain liike nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo nousi eduskuntaan, mikä kertoo jälleen uusien poliittisten liikkeiden vaikeuksista. Vain vihreät ja perussuomalaiset ovat viime vuosikymmeninä onnistuneet vakiinnuttamaan asemansa eduskuntapuolueiden joukossa ja kasvamaan.

Kansanedustajista peräti 83 on uusia. Valta vaihtui Suomessa. Naisia edustajista on jo lähes puolet, 46 prosenttia.