Uutiset

Analyysi: Säästötarve hauduttaa soten valmiiksi

Suomen sote-ratkaisusta tehdään päätös perjantaiaamuun mennessä.

Juha Sipilän (kesk.) tulevan hallituksen on pakko päättää heti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, koska rakenteiden uudistamisen arvioidaan vähentävän kipeiden leikkausten tarvetta.

Asiantuntijoilta on hyvin vaikea saada yhtenäistä näkemystä sote-uudistuksen tuomista säästöistä.

Rakenteita ratkova työryhmä punnersi sote-ratkaisua kasaan koko maanantain. Pohjapapereita on riittävästi, koska perustuslain mitat täyttävää sote-ratkaisua etsittiin neljän vuoden ajan kahden hallituksen voimin. Työ on myös hyvin tuttua ryhmälle, koska se on käytännössä sama kuin aiempi sote-uudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä ilman opposition edustajia. Myös kolmen puolueen puheenjohtajat käyttivät paljon aikaa sotea pohtivassa rakenneryhmässä.

Perustuslain sallimia sote-vaihtoehtoja on käytännössä kaksi eli vaalit ja verotusoikeuden sisältävä maakuntamalli ja yksitasoinen kuntayhtymämalli. Keskusta on hellinnyt maakuntamallia ja kokoomus on ollut yksitasoisen kuntayhtymän kannalla. Perussuomalaisten näkemys on ollut hyvin lähellä keskustaa.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen on julkisuudessa puolustanut yksitasoista kuntayhtymää, koska verotuksen ja vaalit sisältävän mallin valmistelu kestäisi vuosikausia ja ministeriö metsästää nyt pikaisia säästöjä.

RAKENNERYHMÄ KUULI sote-asiantuntijoina Ruotsin Karolinska Institutissa toimivaa professori Mats Brommelsia ja Helsingin yliopiston emeritusprofessori Martti Kekomäkeä.

Kekomäki tiedetään puheenjohtaja Sipilän tärkeänä sote-neuvonantajana. Hän oli perustuslaillisiin ongelmiin kaatuneen kaksiportaisen sote-mallin ideoija.

Kekomäki suosittelee tässä kiireessä kuntayhtymämallia niin, että alueita olisi vähemmän kuin kaavaillut 19. Hän arvioi, että maakuntamallin rakentaminen veisi noin vuoteen 2020 asti.

Kekomäki toimi aiemmin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärinä.

Brommelsilta rakenneryhmä kuuli ennen kaikkea Ruotsin kokemuksia. Terveydenhuollon järjestämisestä vastaa 18 maakäräjää. Kansalaiset saavat valita, mistä hakevat terveyspalvelut ja viranomaiset ovat päättäneet ehdot, joita palvelujen tuottajien pitää täyttää.

Lännen Median tavoittama Brommels painottaa keskustelujen hallitusneuvottelijoiden kanssa olevan luottamuksellisia. Hän kertoo kannattaneensa jo pitkään sitä, että Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut rahoittaisi ja sitä varten tarvittavat verot keräisi valtio.

Brommelsin mielestä julkisen sektorin pitäisi tuottaa raskaat, paljon teknologiaa vaativat terveyspalvelut, mutta lähipalvelut voisi jättää pienille yrittäjille. Sekä maakuntamalli että kuntayhtymämalli ovat Brommelsin mukaan parempia kuin jo kaatunut kaksiportainen sote-malli.

UUSI HALLITUS tarvitsee kipeästi säästöjä. Niitä pitäisi saada leikkausten lisäksi kasaan uudistuksilla, mutta sote-uudistuksen kustannusvaikutuksia on vaikea arvioita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esitti maaliskuussa, että sote-säästö koko maassa voisi olla 260 miljoonaa euroa vuodessa. Aalto-yliopiston tutkijat ovat arvioineet säästöiksi jopa 2–3 miljardia euroa.

Mats Brommelsin mukaan sote-uudistuksen säästöt ovat visainen kysymys, koska myös palvelujen tarve kasvaa koko ajan. Brommels sanoo kyseenalaistavansa kaikki säästöhaarukat. Aivan väistämätöntä hänen mukaansa on kuitenkin se, että ihmiset maksavat jatkossa itse enemmän terveyspalveluistaan.

Asiasanat

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic