fbpx
Uutiset

Analyysi: "Säätytalolta lähdetään kädet nyrkissä" – viikonloppuhommiksi mennyt kriisiriihi jättää arpia hallituspuolueiden välille

Vaikka tukevaan jumiin ajautuneessa puoliväliriihessä syntyisi sopu, sen kipukohdat leimaavat hallitustyöskentelyä jatkossa. Epidemian rauhoittuminen ja rokotusten eteneminen siirtävät katseen koronamoodista talouteen ja työllisyyteen, kirjoittaa Jussi Orell.
Kuva: Joel Maisalmi
Kuva: Joel Maisalmi

Hallituksen puoliväliriihestä kehkeytyi vähintään niin vaikea kuin ennakoitiin. Neuvottelut Helsingin Säätytalolla keskeytyivät keskiviikkona heti alkuunsa, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) puhalsi viisikon eli puheenjohtajien neuvottelut poikki tehtyään kompromissiesityksen työllisyys- ja taloustoimista. Marinin mukaan edellytyksiä neuvottelujen jatkamiselle ei sillä erää ollut. Keskusta puolestaan pöyristyi pääministerin ratkaisusta ja vakuutteli neuvottelukykyään. Perjantaina Marin toisti tempun ja kutsui viisikon eli puheenjohtajat viikonlopputöihin.

Kehysriihen keskeisin riita liittyy työllisyyskeinoihin ja niiden vaikutukseen julkiseen talouteen. Turpeesta tapellaan siinä ohessa. Yhtä mieltä on oltu tarpeesta parantaa työllisyyttä, mutta keinoista ja niiden vaikuttavuudesta ei. Talouden elvyttäminen koronan vuoksi on hyväksytty laajasti, mutta kysymys on nyt siitä, koska piikki menee kiinni.

Hallitus totesi maaliskuussa 2020 tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Taloudenpidon osalta tämä tarkoitti sitä, ettei menokehys rajoittanut vuotta 2020. Myös kuluvan vuoden talousarviossa koronaan liittyvät kustannukset katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina joko varsinaisessa talousarviossa tai lisätalousarvioissa.

Ansiosidonnaiseen kajoaminen hiertää

Hallituslähteestä kuvailtiin Lännen Medialle keskustan haluavan työllisyystoimia, joissa ei puhuta vain tavoitteista vaan myös toimenpiteiden toteutumisesta ja vaikutuksista. Esiin on noussut muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen, joka valtiovarainministeriön mukaan olisi aidosti vaikuttava toimi ja siksi vaikeasti ohitettavissa.

Sdp ja vasemmistoliitto ovat lähteneet siitä, että jokainen lisätyöllinen kohentaa julkista taloutta verotulojen kasvamisen ja tukien piiristä putoamisen kautta. Toinen lähde vakuutti kuitenkin myös vasemmistopuolueiden hyväksyneen tarpeen ansiosidonnaisen uudistamiseen mutta mieluummin tuen määrää kuin kestoa porrastamalla.

Kolmas lähde kuvaili keskustan saaneen tukea koville työllisyystoimille rkp:ltä. Vielä ennen riihtä keskustassa tuskailtiin rkp:n tuen puuttumista hallitustyöskentelyssä. Paikallisen sopimisen edistämisessä kädet on sidottu hallitusohjelmaan, jonka mukaan asiassa edetään työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Perustamaltaan kolmikantaiselta työryhmältä hallitus ei ole saanut asiassa vetoapua.

Neljäs lähde luonnehti keskustalla olevan kokoomuksen ja perussuomalaisten luoman paineen vuoksi tarvetta profiloitua vastuullisena taloudenhoitajapuolueena. Siihen puolue ei yllä vain pehmeitä paketteja siunaamalla. Keskustan vihjailuja hallituksesta lähtemisellä epäiltiin ainakin vielä perjantaina: miksi puolue jättäisi hallituksen, jonka ohjelmaan se sai kaiken haluamansa, kyseltiin.

Aloitettiinko valmistelut ajoissa?

Keskustalle kehysriihi on näyttäytynyt kahden rintaman taistona. Toisessa on kyse taloudesta, toisessa elinkeinon lisäksi identiteettipolitiikkaa pursuavasta turpeesta.

Vihreille turpeenpolton alasajo on kynnyskysymys.

– Jos joku luuli, että riihen suurin jakolinja liittyy turpeeseen, hänelle saattoi tulla yllätyksenä, että se liittyykin talouteen, yksi lähteistä kuitenkin kuvaili.

Myös toinen lähde totesi turpeen jääneen sivurooliin verrattuna talouden suuren kuvan hoitamiseen. Kolmas arvioi, että sen verran isosta asiasta on silti kyse, että turvepäätös on lopuksi kierrätettävä puheenjohtajien pöydän kautta.

Ennen keskeytysilmoitusta neuvottelujen henkeä kuvattiin keskiviikkoista ja torstaista paremmaksi ja ratkaisuhakuisemmaksi. Suurin kysymys eli se, miten taloutta hoidetaan koronan jälkeen, oli silti auki. Vaikeaa on, myönnettiin.

Osasyytä neuvottelujen tahmeuteen on haettu riihivalmistelujen liian myöhäisestä aloittamisesta. Vaikka alustavat valmistelut aloitettiin tiettävästi jo viime vuoden lopulla, erityisesti pääministerin ajan on koettu viime aikoina menneen liikaa koronan hoitoon liikkumisrajoituksineen, joita ei lopulta saatu käyttöön.

Osa pitää väitteitä väärästä priorisoinnista epäreiluna poliittisena spinnauksena tilanteessa, jossa käynnissä on vakava terveyskriisi.

Oli riihen lopputulos aikanaan millainen tahansa, hallituspuolueiden välille jää arpia, vaikka kausi on vasta puolivälissä.

– Säätytalolta lähdetään kädet nyrkissä. Voi olla, että sillä on vaikutuksia syksyn budjettiriiheen, LM:lle kuvailtiin.

jussi.orell@lannenmedia.fi

Budjetin pohjustus

Kehysriihessä määritellään tulevan budjetin raamit menoineen ja tuloineen.

Pohjana on vaalikauden alussa määritelty kehys, jossa linjataan hallituskauden menokatosta.

Osa budjettien määrärahoista tulee kehyksien ulkopuolelta, koska kaikkia menoja ei voi ennakoida.

Tällaisia ovat suhdanteisiin liittyvät kulut, kuten työttömyysturva- ja toimeentulotukimenot.

Koronaepidemia on lisännyt kehysten ulkopuolisia menoja.

2015 lähtien on sovittu julkisen talouden suunnitelmasta, joka linjaa myös kuntataloutta ja sosiaaliturvarahastoja.

Suunnitelma on samalla EU:n komissiolle toimitettava vakausohjelma.

Menot