Uutiset

Analyysi: Välimeren viimeinen humanitaarinen alus jäi satamaan – kansalaisjärjestöt eivät enää saa toimia EU:ssa vapaasti

Siirtolaisia pelastavien järjestöjen alukset on karkotettu Välimereltä yksi kerrallaan. Järjestöjen halvauttaminen jättää siirtolaiset sisällissotaa käyvän Libyan armoille.
Pariisissa protestoijat vaativat Aquarius-aluksen toiminnan turvaamista. Alus aloitti helmikuussa 2016 ja on pelastanut hukkumiselta noin 30 000 ihmistä.

Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia Välimerellä pelastaneen Aquarius-aluksen kohtalo sinetöityi viime viikolla, kun Panama toteutti aikeensa ja poisti aluksen rekisteristään. Ilman lippuvaltiota Lääkärit ilman rajoja ja SOS Méditerranée -järjestöjen alus ei voi liikennöidä, vaan jää seisomaan Etelä-Ranskaan Marseillen satamaan. Se oli viimeinen Välimerellä toimivista humanitaarisista aluksista.

Panaman selitys muutokselle on, että humanitaarista apua tarjoava alus rikkoi kansainvälisiä määräyksiä. Aquariuksen takana olevat järjestöt sanoivat, että Italia on syypää lipun menettämiseen. Niiden mukaan Italian hallitus painosti Panamaa sekä poliittisesti että taloudellisesti keskeyttämään aluksen toiminnan.

Euroopan siirtolaisongelmat eivät liikuta Panamaa, pientä 3,5 miljoonan asukkaan valtiota Keski-Amerikassa. Sen lipun alla liikennöi noin 8 000 alusta eli joka viides maailman vesillä seilaavista aluksista.

Panama on käytetty, koska rekisteröityminen käy helposti netissä ja yritykset saavat toimia verovapaasti.

Aquariuksen toiminta alkoi halvaantua kesäkuussa heti sen jälkeen, kun Italian uusi hallitus aloitti toimintansa. Sisäministeri Matteo Salvini piti sanansa ja esti uusien siirtolaisten maahantulon kieltämällä Aquariuksen tulon sen satamiin. Elokuussa tilanne huipentui siihen, ettei sen oman rannikkovartioston Diciotti-alus saanut lupaa rantautua, koska oli pelastanut 177 siirtolaista mereltä.

Diciottin tapauksessa Italia vastaanotti ihmiset kymmenen päivän pattitilanteen jälkeen. Aquarius taas oli kesän aikana toistuvasti tilanteessa, jossa EU-maat neuvottelivat keskenään, minne alus saisi rantautua ja kuinka monta ihmistä menisi minnekin.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen Välimerellä on operoinut 11 järjestöä pelastustehtävissä. Vähitellen ne kaikki ovat joutuneet vetäytymään.

Esimerkiksi Lifeline-järjestön alus on jumissa Maltalla, koska sen kapteeni Claus-Peter Reisch haastettiin oikeuteen aluksen rekisteröintiongelmien takia. Italian korkein oikeus ei ole antanut Jugend Rettetin Iuventa-alukselle lähtölupaa Sisiliasta, vaikka salakuljetussyytteet järjestöä vastaan menivät nurin. Osa järjestöistä on rahankeruutauolla.

Kansalaisjärjestöjen toiminnan rajoittaminen on EU:ssa uusi ja vaarallinen ilmiö.

Välimerellä toimineet humanitaariset järjestöt ovat ehdolla Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon saajiksi. Ihmisoikeustyöstä jaettavan palkinnon ehdokkuus on paraatiesimerkki siitä, miten kaksijakoisesti EU:ssa suhtaudutaan Afrikasta tuleviin ihmisiin, noin 90 prosenttiin Välimeren ylittävistä.

Järjestöt saatetaan ensi viikon keskiviikkona palkita työstä, jota niiden ei haluta tekevän.

Syyskuussa Välimeren ylitystä yrittävistä kuoli lähes joka viides, 19 prosenttia. Se on enemmän kuin yhtenäkään kuukautena aiemmin, kertoi italialainen ajatushautomo Ispi Reutersille. Kun järjestöt on savustettu Välimereltä, kuolleiden luotettava laskeminen on yhä vaikeampaa, koska silminnäkijöitä ei ole. LM-HäSa

 

Kirjoittaja on 12 sanomalehden muodostaman Lännen Median toimittaja.