Uutiset

Analyysi: Varaudu autoilun kallistumiseen

Kun hallitus julkistaa torstaina energia- ja ilmastostrategiansa, painopisteen pitäisi olla liikenteessä, sillä se on suurin päästökaupan ulkopuolella oleva saastuttaja.

Sipilän hallitus on jo tehnyt selväksi, että biopolttoaineista tulee päätyökalu liikenteen päästövähennyksiin. Hallitusohjelmassa sekoitusvelvollisuutta nostettaisiin niin, että polttonesteet sisältäisivät 40 prosenttia uusiutuvia komponentteja vuonna 2030.

Osuus voi nousta suuremmaksikin. Sekoitusvelvoite on siitä kätevä, että se rahoitetaan suoraan autojen tankkaajilta. Sen voisi ulottaa myös lämmityksessä käytettävään polttoöljyyn.

Biopolttoaineiden kysyntä sataisi Nesteen, UPM:n, ST1:n ja muiden valmistajien laariin. Se toisi myös tilaa uusille pelureille, kuten Kaidille, jolta hallitus toivoo huomenlahjaksi miljardi-investointia Kemiin.

Myös metsänomistajat hyötyisivät, sillä puu on merkittävin yksittäinen raaka-aine kotimaisille biopolttonesteisille. Ympäristöjärjestöt ja perinteinen metsäteollisuus varoittelevatkin jo, ettei energiapuuta riitä joka lähtöön, eikä hakkuita voi lisätä määräänsä enempää luontoarvojen ja metsien hiilinielun kärsimättä.

Olisi yllättävää, jos hallitus ei lupaisi porkkanoita myös sähköautoilua vauhdittamaan. Biokaasussakin on paljon potentiaalia, jonka merkitys vain kasvaa, kun rannikoiden LNG-infrastruktuuri ja Suomen Viroon yhdistävä kaasuputki valmistuvat.

Joukkoliikenteen suosiminen saattaa käytännössä johtaa esimerkiksi kilometrikorvausten leikkaamiseen.

Hallituksen kaavailema kivihiilikielto ei olisi iso ongelma, sillä energiayhtiöt vähentävät sen käyttöä muutenkin.

Tuulivoima on kiperämpi kysymys – myös poliittisesti. Uusiutuvan energian tuki perustunee jatkossa teknologianeutraaliin kilpailutukseen, eli parjattu tuulivoiman syöttötariffi jää perussuomalaisten iloksi historiaan.

Tuulivoima pärjää huutokauppamallissakin, ellei siinä vaadita, että sähköä on saatava satavarmasti paukkupakkasillakin.

Perinteiset energiayhtiöt odottavat hallituksen huolehtivan, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto pysyy kannattavana. Se tuo tärkeää talvista peruskuormaa sähköverkkoon.

Kasvavien cleantech-yritysten toiveissa on lisää huomiota energiatehokkuuteen, kulutuksen joustoihin ja esimerkiksi aurinkoenergian pientuotantoon.

Kireässä taloustilanteessa hallitus on varmaankin tutkinut tarkasti, miten päästövähennyksiä voisi saada aikaan verotuksella tukien sijaan. Jatkuvien tukien sijaan hallitus ohjannee mieluummin verovaroja uuden tekniikan koelaitoksiin.

Kirjaukset ydinvoimasta olisivat erikoisia, kun kaksi voimalaa on kesken, eikä jatkosta ole käyty poliittista keskustelua.