Uutiset

Analyysi: Venäjä sai myönnytyksen ilman aitoa vastaantuloa, Ukraina hävisi, Venäjän kansalaiset voittivat – Venäjä jatkaa Euroopan neuvostossa

Krimin valloittamisen vuoksi äänioikeuden menettäneen Venäjän palauttaminen Euroopan neuvostoon hyödyttää Venäjän kansalaisia ja maan ihmisoikeustilannetta. Samalla se on myönnytys länsimailta Venäjän hallinnolle, joka pysyttelee yhä Krimillä.
Finlandia-talossa istuttu Euroopan neuvoston kokous oli yksi sen historian suurimmista: paikalla oli yli 30 maan ulkoministerit. Kuva: Kimmo Penttinen
Finlandia-talossa istuttu Euroopan neuvoston kokous oli yksi sen historian suurimmista: paikalla oli yli 30 maan ulkoministerit. Kuva: Kimmo Penttinen

Euroopan neuvosto (EN) antoi Helsingissä voimakkaan signaalin Venäjän palauttamisesta järjestön parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan.

Finlandia-taloon puheenjohtajan, ulkoministeri Timo Soinin (sin.) johdolla kokoontunut ministerikokous hyväksyi julkilausuman, jossa sanotaan vähän, mutta joka kuitenkin merkitsee paljon.

Kannanoton mukaan kaikilla jäsenmailla tulisi olla oikeus osallistua tasaveroisesti neuvoston kokouksiin.

Jäsenmaiden on maksettava järjestön jäsenmaksut, lausumassa todetaan.

Lisäksi julkistuksessa sanotaan, että EN tarvitsee uuden keinon rankaista jäsenmaita, jotka jättävät neuvoston velvoitteet hoitamatta tai toimivat EN:n perusperiaatteiden tai arvojen vastaisesti.

Ulkoministerit toivoivat, että kaikki jäsenmaat osallistuvat yleiskokoukseen jo kesäkuussa.

Venäjää paperissa ei mainita sanallakaan, mutta sitä julkilausuma käytännössä koskee.

Venäjä haluaa jatkaa

EN poisti Venäjältä äänioikeuden neuvoston yleiskokouksista vuonna 2014, kun Venäjä valloitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan.

Venäjä alkoi vastatoimenaan boikotoida yleiskokouksia, ja myöhemmin Venäjä lakkasi maksamasta EN:n jäsenmaksuaan.

EN:n sääntöjen mukaan kahden vuoden ajan maksunsa laiminlyönyt jäsenmaa voidaan erottaa.

Venäjä-kiista oli vaarassa kärjistyä juuri Helsingin-kokouksessa, koska kahden vuoden raja on täyttymässä ensi kuussa.

Kärjistymiseltä kuitenkin vältyttiin.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov teki kokouksessa Soinin mukaan selväksi, että Venäjä haluaa jatkaa järjestössä.

– Tällöin Venäjän on myös hoidettava kaikki velvollisuutensa – mukaan lukien jäsenmaksut, Soini sanoi.

Ministerikokouksen julkilausuma avaa Venäjälle oven takaisin yleiskokoukseen, mutta lopullisen päätöksen tekee yleiskokous itse.

Tätä korosti useaan otteeseen myös ulkoministeri Soini ja EN:n väistyvä pääsihteeri Thorbjørn Jagland.

– Venäjän äänioikeuden poisti Pace (parlamentaarinen yleiskokous), joten vain se voi oikeuden palauttaa, Jagland muistutti.

Ukraina: Venäjän palauttaminen normalisoi sen toimet Krimillä

Venäjälle ministerikokouksen julistus on mieluisa paperi.

Soini sanoi päivinä ennen kokousta, että hakusessa on Venäjän ja EN:n välinen kompromissi.

Nyt Venäjä on pääsemässä takaisin EN:n yleiskokouksen äänivaltaiseksi jäseneksi, mutta kiistan aiheuttanut juurisyy eli Krimin tilanne ei ole muuttunut mihinkään.

Kokouksen jälkeen Soinilla oli vaikeuksia vastata siihen, mikä Venäjän osuus kompromissista on.

– Venäjä on nyt selkeästi sanonut, että se haluaa pysyä jäsenenä, mihin tietenkin kuuluu velvollisuuksien hoitaminen, Soini kuvasi edistystä EN:n ja Venäjän kiistassa.

Ukrainassa julkilausuma otetaan vastaan pettyneinä.

Se vastusti julistusta, kuten myös kuusi muuta maata: Britannia, Puola, Georgia, Viro, Latvia ja Liettua, kertoi Politico.

Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkinin jätti Helsingin-kokouksen väliin. Hänen sijastaan paikalla oli varaulkoministeri. Julkisuudessa ministerin poisjäänti tulkittiin vastalauseeksi tiedoille, jotka ennen kokousta ennakoivat, että Venäjä ollaan ottamassa takaisin yleiskokouksen työhön.

Facebookissa Klimkin kirjoitti, että Venäjän palauttaminen yleiskokoukseen ”normalisoi Venäjän toimet” Krimillä.

Ukraina on myös uhannut erota yleiskokouksesta, jos Venäjän äänioikeus palautetaan. Aiemmin Klimkin varoitti, että Venäjän paluu yleiskokoukseen vaarantaisi jopa Minskin rauhansopimukset.

Venäjän kansalaiset voittavat

Julkilausuman merkitys ulottuu EN:n kokoushuoneiden äänioikeutta kauemmas.

Lausuman myötä länsi höllentää Venäjän vastaisia sanktioita, vaikka Krimi on yhä Venäjän hallussa, ja sota Itä-Ukrainassa jatkuu.

Siksi päätös saattaa heikentää koko Euroopan neuvoston uskottavuutta.

EU:n talouspakotteet säilyvät toki yhä voimassa, eikä ministerikokouksen julistus muuta EU:n kantoja, koska kyse on eri järjestöistä.

Tavallisille venäläisille ja maan kansalaisjärjestöille EN:ssä pysyminen on voitto.

Järjestön ydintoimintaa on ihmisoikeuksien puolustaminen ja sen piirissä toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT).

EIT:lle vuodessa tehdyistä yli 50 000 valituksesta noin 20 prosenttia on peräisin Venäjältä.

Monen valituksen seurauksena Venäjä on joutunut maksamaan vastahakoisesti korvauksia esimerkiksi opposition ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajaville aktivisteille tai väärin kohdelluille vangeille.

Juuri tämä oli Soinin, pääsihteeri Jaglandin ja puheenjohtajana aloittavan Ranskan edustajan Amélie de Montchalinin perustelu sille, että Venäjä ollaan ottamassa takaisin, vaikka maa pitää yhä Krimiä hallussaan.

– Neuvostossa ei ole kyse valtioiden intresseistä, vaan siihen kuuluvien 830 miljoonan kansalaisen suojelemisesta, Jagland totesi.

Montchalin muistutti lisäksi, ettei EN ole rauhanneuvottelijajärjestö. Krimin tilannetta pyritään ratkomaan sen sijaan esimerkiksi YK:ssa ja Etyjissä.

– Meidän on palveltava ja puolustettava neuvoston ydinasioita, eikä se onnistu maissa, jotka eivät ole jäseniämme, Montchalin sanoi.