Uutiset

Ankerias on herrojen herkku

Jyrki Varjonen kirjoitti (31.7. HäSa) varsin mollivoittoisen mielipiteen ankeriaasta. Tässä ex-kalataloustutkijan (RKTL) vastaus hänen mielipiteeseen.

Ankerias on erittäin arvostettu herkku, ankeriaan kauppa-arvo (lihan arvo) on tänä päivänä reilusti suurempi mitä esimerkiksi lohella. Olen tarjonnut vuosina 1980-2006 savu-ankeriasta jopa yli sadalle henkilöille maistiaisiksi, siis sellaisille jotka eivät ole koskaan sitä maistaneet ja yli 90 % heistä ovat siihen ihastuneet, että mahtavaa herkkua.

Omat kouluikäiset lapsemme pitävät sitä myös aivan ravunlihan arvoisena ja syövät savuankeriasta mielellään.

Paras syöntikalakoko on 1-2 kg, silloin ankerias ei ole liian rasvainen, toki siihen kyllästyy jokainen jos syö lämpimänä liian paljon yhdellä kertaa. Savuankerias säilyy erittäin hyvin (usean vuorokauden), jos on riittävästi suolattu ja maku jopa vain paranee.

Ankerias on ollut erityisesti Suomenlahden ranikkoseudulla hyvin arvostettu kala 1960-70 luvuilla, joilloin saalit olivat vielä hyviä.

Ankeriaan saaminen romahti meri-alueilla 1980-luvulla ja jotkut pitävät sitä merialueilla nykyään ”lottovoittona” jos sattuvat muutaman isomman saamaan.

Ankerias ei ole ”pohjan pölyttäjä”, pikemminkin putsaaja. Itse olen perannut parinkymmen vuoden aikana yhteensä yli 200 ankeriasta ja lähes aina vatsasta on löytynyt pikkukalojen raatoja. Syksyisin on merialueelta saatu ankeriaita välivedestä silakkatroolista, joka osoittaa sen, että ankerias kykenee saalistamaan myös välivedessä tiuhojen pikkukalaparvien seassa.

Merialueelta saaduilta ankeriailta on löytynyt vatsasta myös kovakuorisia kilkkejä, joka osoittaa sen, että varmasti ankerias syö myös pieniä rapuja. Tunnettu totuus on se, että suljettuun pienehköön järveen (kuten esim. Katumajärvi) ei kannata istuttaa rapuja ja ankeriaita samaan aikaan.

Vanajavesistö on toinen asia, sinne ankeriaita mahtuu. Itse ottaisin saaliiksi ennemmin yhden kilon ankeriaan kuin 10 kpl kilon haukea.

Makuasioista ei voi tietenkään kiistellä, yksi tykkää yhdestä ja toinen ehkä toisesta. Kaikki istutukset ovat tärkeitä, niin ankerias, kuha, kuin rapukin. Tähän lisättynä lohikalat, niin siinä on mielestäni ne kalat, jotka hivelevät makuhermoja oikein valmistettuina ja niitä kehtaavat ”krantut herratkin” syödä.

Iso 1,5- 2kg uuni/savu lahna, taikka iso oikeaoppisesti graavattu säynefile ovat särkikalojen aatelia, erittäin herkullista, kannattaa kokeilla niitäkin.

Matti Hurtta

Janakkala