Kolumnit Uutiset

Anna lahjaksi palvelua

Eilen illalla sain taas vastata vuosittaisiin uteluihin, mitä lapset haluaisivat syntymäpäivälahjoiksi. Vastasin taas kerran, että en tiedä.

Sitten aloin miettiä koko lahjatouhua. Ajatuskulku lähti itsekkäästi liikkeelle. Mitä minä tahtoisin lahjaksi?

Äkkiseltään vastaus oli helppo: Ulkomaanmatkan tai tiikerinpennun.

Todellisuus on toista.

En saa, enkä edes oleta saavani yhdeltäkään ystävältä tai sukulaiselta lahjaksi ulkomaanmatkaa saati tiikerinpentua, joten herätys ja takaisin maan pinnalle.

Tuhannet kerrat olen tuskissani hikoillut ja kiemurrellut, kun olen miettinyt, mitä annan lahjaksi. Tuttujen ihmisten nurkat näyttävät olevan jo pullollaan tavaroita.

Vuosien tuskailut ovat johtaneet siihen, että nykyisin pääsääntöisesti annan lahjoina erilaisia palveluja. Ainakin pyrin siihen.

Palvelun ostamisella on jo iso kansantaloudellinenkin merkitys.

Aika usein erilaiset palveluyritykset ovat yhden tai kahden naisen tai miehen yrityksiä.

Ihan parasta on, jos vielä onnistuu antamaan sellaisen lahjan, jota saaja kaipaa.

Jos pyytää läheisensä konserttiin ja tarjoaa liput, voi antaa yhteisen elämyksen. Etenkin yksinäiselle se voi olla paras lahja.

Kiireinen voi ilahtua siivouspalvelusta tai lastenhoitolupauksesta.

Mieti nyt, voiko enää hienompaa lahjaa antaa kuin omaa aikaansa tai helpottaa toisen arkista aherrusta. Yksi rahasta tarkka ystäväni antaa joka vuosi saman isänpäivälahjan: Talvirenkaiden vaihdon auton alle.

Toisaalta palvelun antamisessa lahjaksi on oma riskinsä. Siirtääkö lahjan antaja lahjan saajalle arvoja tai merkityksiä?

Siltä ainakin tuntui muutama vuosi sitten kun ehdotin, että hankkisimme anopille lahjaksi ikkunanpesut.

Puolisko sitten kautta rantain uteli, olisiko lahja anopin mielestä tosi kiva vai ihan kamala.

Utelun tulos oli varsin selvä. ”Mitä nyt naapuritkin sanoisivat, jos täällä kävisi joku siivousfirma pesemässä ikkunoita. Kyllä minä ne itse vielä jaksan pestä.”

Jottei kellekään nyt synny väärää mielikuvaa anopin ikkunoista, niin kerrottakoon tähän väliin, että ne ovat aina todella puhtaat ja kirkkaat.

Oma pyyteetön tarkoitukseni oli vain helpottaa anopin urakkaa. Minä ottaisin ilomielin vastaan lahjaksi ikkunanpesun tai muun siivouspalvelun.

Meneekö se sitten niin, että kirjan antaja ajattelee, että kirjan saaja jotenkin sivistyy? En usko.