Uutiset

Anna silmillesi lepohetkiä pitkin päivää

Aamulla silmät auki ja puhelin käteen. Työpäivästä monta tuntia kuluu näytön ääressä. Illalla viimeiseksi tabletin tuijottelua.

Sen lisäksi, että puhelimen tai tabletin käyttö juuri ennen nukkumaanmenoa häiritsee unta, se rasittaa myös silmiä.

Ei siis ihme, jos silmät tuntuvat väsyneiltä ja näkö sumentuu jatkuvasta ruutuajasta.

SILMÄLÄÄKÄRI Marko Ollilan mukaan tyypillisiä ongelmia näyttöpäätetyötä tekevillä ovat rivien pomppiminen, päänsärky ja silmien väsyminen.

– On hyvä, että ihmiset miettivät keinoja itse vaikuttaa silmien terveyteen. Tärkeää on kuitenkin erottaa toisistaan omatoiminen rentoutus ja varsinainen silmäjumppa eli ortoptinen harjoittelu.

Ortoptisen hoidon yhtenä tavoitteena on korjata lähinäköön liittyviä ongelmia, kuten silmän mukautumiskykyä, silmien kykyä kääntyä sisäänpäin sekä piilokarsastusta ulospäin.

Ortoptista silmäjumppaa ei saa tehdä ilman asianmukaista ohjeistusta ja seurantaa, Ollila korostaa. Silmäjumpan sijaan hän puhuu mieluummin silmien rentoutuksesta. Sitä voi huoletta tehdä jokainen.

Silmän toiminta perustuu tarkennus- ja liikuttajalihasten työhön, joten silmässä voi olla jännitystiloja. Lepotauko rentouttaa katseen, ja niitä Ollila suosittelee pitämään noin tunnin välein.

Työpiste kannattaa järjestää niin, että siinä voi rentouttaa silmät katsomalla kaukaisuuteen muutaman minuutin ajan.

Taukojen ja silmien lepuutuksen aikana on hyvä myös jumpata hartioita. Niska- ja hartiaseudun lihaskireydet voivat oireilla päänsäryn lisäksi myös silmävaivoina.

– Usein tauko töistä tosin käytetään Facebookissa, jolloin se on huilitauko aivoille, mutta ei silmille.

KUIVASILMÄISYYS on silmälääkäri Ollilan mukaan alidiagnosoitu vaiva. Se oireilee muun muassa hiekan tuntuna silmissä.

– Useat ikäihmiset ovat huomanneet kokeilla apteekista saatavia kostutustippoja. Myös nuoremmille niistä olisi apua, mutta harva tippoja käyttää.

Jos silmiä vaivaa väsymys, kirvely ja näön sumeneminen, Ollila kehottaa kokeilemaan kuukauden ajan itsehoitona kostutustippoja. Kun niitä laittaa päivittäin neljästä viiteen kertaa, moni huomaa eron nopeasti.

Kuivasilmäisyyden oireita voi yrittää helpottaa myös ilmastointia säätämällä tai ilmankostuttimella.

JOS OMAT konstit eivät riitä, Ollila kehottaa tarkistuttamaan työpisteen ergonomian työfysioterapeutilla sekä tutkituttamaan näön ja lasien voimakkuudet silmälääkärillä tai optikolla.

Näyttöpäätelasit voivat auttaa. Niiden voimakkuus sekä syväterävyysalue valitaan työskentelyetäisyyden perusteella.

Jos näkemisongelma ei korjaannu laseilla ja työpistettä säätämällä, silmien toiminta pitää tutkia tarkemmin. Taustalla voi olla esimerkiksi lapsena vaivannut karsastus, joka on aktivoitunut uudelleen.

Ikänäkö eli lähinäön heikkeneminen ei tapahdu hetkessä. Sil­mien mukautumiskyky alkaa heikentyä jo murrosiän jälkeen.

Noin 45-vuotiaana ruvetaan Marko Ollilan mukaan olemaan tilanteessa, jossa käsivarren mitta ei enää riitä. Silloin tarvitaan lukulasit tai moniteholasit.

Johanna Sarriola