fbpx
Uutiset

Anneli Vasaran vispilämuseo on kunnianosoitus kädentaidoille

Niin syvästi opetusneuvos Anneli Vasara entisajan naisten töitä kunnioittaa, että hän perusti vispilämuseon lomapaikkansa pihamaalla seisovaan vanhaan navettaan.
– Koneita en vastusta, mutta kyllä nykyajan perheiden pitäisi käsinkin osata jotain tehdä, Vasara napauttaa.

Kädentaidoista Vasara on puhunut paljon myös kotipaikkakunnallaan Helsingissä, jossa hän toimii Pääkaupunkiseudun maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtajana.

Pieneen museotilaan on 15 vuoden aikana kertynyt noin 300 vispilää. Lisäksi hyllyille on nostettu 50-luvun keittiöesineitä: kattiloita, pieniä maitotonkkia ja muuta tavaraa.

Vispiläkokoelmaan kuuluu varpuvispilöiden lisäksi eri kokoisia ja eri mallisia teräs- ja muovivatkaimia.

– Onpa täällä nämä vuonna 1885 valmistuneessa kirjassa mainitut yksi järeämpi ja yksi hienompi teräsvispiläkin, Vasara sanoo.
Vasaran mainitsema kirja on nimeltään Täydellinen käsikirja perheenemännille.

Kirjaan kuuluvaan talouskaluluetteloon on kirjattu kaikki ne tärkeät ja vähemmät tärkeät esineet, joita kunnon emäntä keittiössään tarvitsee. Kirjan mukaan emäntä tarvitsee keittiöönsä lisäksi pyörällä varustetun munavispilän.

Lehmäkokoelmalle paikka navetasta

Vispilännäköisten vispilöiden lisäksi kokoelmaan kuuluu mitä erikoisemman muotoisia vatkaimia. Ehkä erikoisin osoitus luovuudesta on metallihenkarista väännetty hätävaravispilä. Hätävara siksi, että henkari piti uhrata, kun vispilää ei tarvittaessa löytynyt.

Anneli Vasaran keräilyinnostus ei jää ainoastaan kotitalousesineisiin. Vanhassa navetassa nimittäin seisoo noin 150 koristelehmää.

– Eivät nämä mitään EU-kelpoja lehmiä ole, ei ole korvamerkkejäkään, Vasara nauraa.

– Lehmä on sympaattinen eläin ja onhan tässä navetta valmiina, hän vakavoituu.

Ihan oikeasti lehmien keräily lähti ennätyslehmästä nimeltä Anne, jonka Vasara sai työpaikalta lahjaksi.

Luonnon rauha tasapainottaa kiirettä

Anneli ja Eero-Heikki Vasaran lomapaikasta on vuosien saatossa muotoutunut pariskunnan kakkosasunto. Hausjärven Karhissa on vietetty viikonloput, juhlapyhät ja tietysti myös ne kesälomat.

– Kun 32 vuotta sitten tänne tultiin, saattoi ikkunasta katsoa laiduntavia lehmiä. Paikka oli hyvin maaseutumainen ja meillä molemmilla oli kiireinen ja liikkuva työ, Anneli Vasara muistelee.

Rauha ja luonnonmukaisuus viehätti helsinkiläispariskuntaa. Samoin se, että Riihimäki palveluineen on vain kymmenen kilometrin päässä.

Järven rantaa ei lähimailla ole, vaan on sentään talon takana oma savikuoppa, jonne voi pulahtaa.

– Eihän se mikään Saimaa ole, mutta kyllä siinä uida voi, Vasarat nauravat.

Vaikka Anneli Vasara jääkin vuoden vaihteessa eläkkeelle opetusneuvoksen virasta, ei maalle ole aikomus muuttaa pysyvästi.

– Olen neljännen polven helsinkiläinen ja Helsinki on rakas kotipaikka. Siellä ovat ystävät, sukulaiset ja opiskelutoverit, Vasara luettelee.

Lomapaikka ympäri vuoden

Helsinkiläisten Anneli ja Eero-Heikki Vasaran vapaa-ajan asunto sijaitsee Hausjärven Karhissa
Kesäpaikka oli haussa reilut 30 vuotta sitten. Sopiva löytyi miehen sukulaisten kautta.
Vasaroiden asuttamat rakennukset on rakennettu 1946-1947 siirtolaisperheelle.

Menot