Uutiset

Antti Pelttari hakee jatkokautta supon päällikkönä – "Suojelupoliisin muutos Suomen turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi on kesken"

Kesällä 2019 voimaan tulleet tiedustelulait toivat suojelupoliisille merkittäviä lisävaltuuksia. Supon päällikkö ei paljasta, onko niiden avulla estetty terrori-iskuja. Hän kuitenkin kertoo, että valtuuksia on hyödynnetty aktiivisesti.
Antti Pelttarin kausi suojelupoliisin päällikkönä päättyy helmikuun lopussa Kuva: Mauri Ratilainen
Antti Pelttarin kausi suojelupoliisin päällikkönä päättyy helmikuun lopussa Kuva: Mauri Ratilainen

Suojelupoliisin nykyinen päällikkö Antti Pelttari hakee jatkokautta supon johdossa. Pelttarin nykyinen kausi päättyy helmikuun lopussa.

– Olen motivoitunut jatkamaan, koska suojelupoliisin muutos Suomen turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi on kesken. Se on erittäin mielenkiintoinen ja haasteellinen prosessi. Kyse on suojelupoliisin historian suurimmasta muutoksesta, Pelttari sanoo Lännen Medialle.

Pelttari viittaa supon valtuuksien lisääntymiseen tiedustelulakien tultua voimaan kesällä 2019. Merkittäviä lisävaltuuksia ovat rajat ylittävän verkkoliikenteen valvonta sekä mahdollisuus tiedustella ulkomailla. Tähän asti supo on ollut ulkomaisessa tiedustelussa muiden maiden tiedustelupalvelujen kanssa käydyn tietojenvaihdon varassa.

Lait toivat lisävaltuuksia myös sotilastiedustelulle, jota johtaa kenraalimajuri Pekka Toveri.

Pelttari ei kommentoi sitä, onko lisävaltuuksien avulla estetty Suomeen suunnitteilla olleita terrori-iskuja. Hän kuitenkin sanoo, että uusia valtuuksia on hyödynnetty aktiivisesti ja kehitetty menetelmiä niiden täysimääräiseksi käyttämiseksi. Tiedustelulakien toimivuudesta on määrä antaa selonteko eduskunnalle tämän istuntokauden aikana.

Valtuuksien käyttöä valvovat tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen sekä eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta, jonka puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mika Kari (sd.).

”Kansliapäällikkökeskustelulla ei vaikutusta”

Supon johtajahausta tekee mielenkiintoisen se, että supon toimintaa ohjaa sisäministeriö, jonka kansliapäällikkönä toimii Kirsi Pimiä. Kansliapäällikön virkaan haki myös Pelttari, mutta sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) nimitti tammikuussa tehtävään yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimineen Pimiän, mikä käynnisti spekulaatiot nimityksen poliittisuudesta. Pimiä on toiminut vihreän ex-oikeusministeri Tuija Braxin erityisavustajana ja vihreiden lainsäädäntösihteerinä eikä hänellä ollut kokemusta sisäministeriön hallinnonalalta.

Pelttaria puolestaan pidetään taustaltaan kokoomuslaisena. Ennen nimittämistään supon johtoon Pelttari toimi kokoomuslaisen sisäministerin Anne Holmlundin poliittisena valtiosihteerinä 2009–2011.

Pelttari uskoo, ettei kansliapäällikkövalinnasta käyty keskustelu vaikuta supon päällikön valintaan.

– En näe näillä asioilla yhteyttä.

Korona siirtänyt tiedustelua verkkoon

Koronaviruspandemia on Pelttarin mukaan siirtänyt laittoman tiedustelun painopistettä verkkoon ja vähentänyt perinteistä maan rajojen sisällä tapahtuvaa vakoilua, koska rajan ylittäminen on rajatarkastusten vuoksi ollut vaikeaa.

Pelttari nimitettiin aluksi supon määräaikaiseksi päälliköksi Ilkka Salmen lähdettyä EU:n tilannekeskuksen johtajaksi Brysseliin vuonna 2011. Salmi työskentelee nykyään EU:n komission katastrofivalmiuden ja ehkäisyn johtajana siirryttyään tehtävään sisäministeriön kansliapäällikön paikalta noin vuosi sitten.

Supon päällikön seuraava viisivuotiskausi käynnistyy maaliskuun alussa. Nimityksen tekee valtioneuvosto yleisistunnossaan.