Uutiset

Apulaisoikeuskanslerilta pyyhkeitä Hämeenlinnalle

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ole tyytyväinen Hämeenlinnan rakennus- ja ympäristövalvonnan järjestämistapaan. Hän arvostelee tilaaja-tuottajamallin toteutusta kovin sanoin päätöksessään, jonka oikeuskanslerinvirasto julkisti maanantaina.

Kaupungin rakennus- ja ympäristövalvontaa ei ole hänen mukaansa järjestetty sinänsä lainvastaisella tavalla. Puumalainen huomauttaa kuitenkin, ettei järjestelmä ole hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti selkeä ja läpinäkyvä.

-Muun muassa vastuusuhteiden tulee olla siten selkeät, että epäasianmukaisia sidonnaisuus- tai esteellisyysasetelmia ei synny, Puumalainen huomauttaa.

Hän otti Hämeenlinnan kaupungin rakennus- ja ympäristövalvonnan aseman ja riippumattomuuden tutkittavakseen itse maaliskuussa 2009, jolloin hän teki tarkastuskäynnin Hämeenlinnan maankäyttö- ja ympäristöpalveluihin.


Ongelmalliset kaksoisroolit

Hämeenlinnan kaupunki toteaa omassa selvityksessään tilaaja-tuottajamallin lisänneen tarkastajien päätösvaltaa. Samalla lautakunnan päätettäväksi tulivat vain merkittävimmät ja kaupungin kehittämisen kannalta strategiset hankkeet.

Kaupungin mukaan toimenpiteellä pyrittiin toiminnan joustavuuteen, asiantuntija-aseman vahvistamiseen ja palveluiden tehokkuuteen: tavoitteena oli parantaa lupaprosessia ja lyhentää käsittelyyn käytettyä aikaa.

Puumalainen toteaa päätöksessään, ettei oikeuskanslerin tehtäviin kuulu arvioida viranomaisten toiminnan tarkoituksenmukaisuutta tai tehokkuutta, vaan sitä, toteutuvatko järjestelmässä perustuslain oikeusvaltioperiaate sekä hyvän hallinnon takeet.

Hänen mukaansa ongelmallisinta tilaaja-tuottajamallissa, jossa rakennus- ja ympäristövalvonta on osa palvelutuotantoa, ovat toimivalta- ja vastuusuhteet. Esimerkiksi kunnanhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus lupa-asioihin tulisi määritellä nykyistä selkeämmin.

Myös kaupungin omat rakennushankkeet voivat luoda ongelmallisia kaksoisrooleja.

-Kun rakennuslupaa esitellään kaupungin tuottajaorganisaatiosta, on se samalla potentiaalisessa asiakassuhteessa kaupunkiin ja myös riippuvainen sen resurssipäätöksistä. Tilaaja itsehän ei myöskään voi esteettömästi arvioida omaa hakemustaan, Puumalainen toteaa.


Kaupungin vastaus ei tyydyttänyt

Apulaisoikeuskansleri kysyi kaupungilta myös sitä, millaiset mahdollisuudet tilaaja-tuottajamalli tarjoaa rakennus- ja ympäristöhankkeisiin mahdollisesti liittyvien epäasiallisten kytkösten kitkemiseen.

Kaupungin vastauksessa todetaan, ettei Hämeenlinnassa ei ole noussut esiin kytkentöjä, jotka olisivat vääristäneet päätöksentekoa. Lisäksi erilaisten taloudellisten kytkentöjen vaikutukset toimintaan liity itse organisaatiomalliin, vaan kunkin päättäjän ja viranhaltijan omaan toimintaan.

Puumalainen ei ole tyytyväinen kaupungin selvitykseen, jota hän pitää monin paikoin puutteellisena.

-Valvonnan riippumattomuuden ja uskottavuuden arvioimisen kannalta nämä ovat kuitenkin nähdäkseni keskeisiä kysymyksiä, joita myös Hämeenlinnan kaupungin tulisi itsekin pohtia ja selvittää – ei ainoastaan selvityspyyntöni vaan koko järjestelmän uskottavuuden ja toimivuuden vuoksi, Puumalainen huomauttaa.

Hän kysyykin, osaako kaupunki vastata riittävän selkeästi myöskään kuntalaisten tiedusteluihin.

-On kysymyksenalaista, miten kunnan asukkaiden osallistumisoikeuden toteutuvat Hämeenlinnan kaupungin tarjoamilla tiedoilla, Puumalainen toteaa. (HäSa)