Uutiset

Armeija pelottaa kaksoiskansalaisia

Mark Sergejev, 18, on asunut Suomessa koko nuoruutensa. Kun Sergejevin perhe muutti isän työn perässä Keravalle, isovanhemmat jäivät Petroskoihin. Viime vuodenvaihteessa ennen Sergejev näki isovanhempansa viimeistä kertaa luultavasti vuosiin.

– Kun ajeltiin rajan yli takaisin Suomeen, faija ilmoitti, että se oli sitten viimeinen kerta, kun pääsin mukaan Petroskoihin.

Sergejev jakaa saman kohtalon tuhansien muiden suomenvenäläisten nuorten kanssa, joilla on kiistelty kaksoiskansalaisuus – sekä Venäjän että Suomen passit.

Teoriassa seuraavan yhdeksän vuoden ajan Sergejev voidaan pysäyttää Venäjällä, kysyä sotilaspassia ja kutsua Venäjän armeijaan.

NÄIN ON KÄYNYT myös käytännössä, esimerkiksi kaksi vuotta sitten julkisuudessa esiintyneen Jyri Snällin tapauksessa.

Snäll kutsuttiin Venäjän armeijaan hänen käydessään uusimassa passiaan Moskovassa.

Suomessa Snäll oli vapautettu asepalveluksesta sydänvian vuoksi. Snäll pääsi kuitenkin kuukauden kuluttua pakenemaan kutsuntoja Ukrainan kautta takaisin Suomeen.

KAKSOISKANSALAISUUS on ollut mahdollista Suomessa vuodesta 2003 lähtien. Rajan ylittämisen pelko nuorilla miehillä alkoi kuitenkin vasta 2013, kun Venäjä muutti lakia niin, että myös kaksoiskansalaiset voidaan kutsua armeijaan.

Koko ikänsä Suomessa asunut Aleksei Myller tuli täysi-ikäiseksi vuonna 2013 eikä ole sen koommin käynyt Venäjällä. Hän suorittaa parhaillaan asepalvelusta Suomessa, Karjalan prikaatissa lääkintäaliupseerina.

– Odottelen, että tilanne selkenee. En ole rekisteröitynyt Venäjällä, joten periaatteessa minua ei voisi määrätä Venäjän armeijaan. Mutta välillä viranomaistoiminta on mielivaltaista, ja olen katsonut viisaampana pysytellä poissa. Serkkuni ovat rekisteröityneitä Venäjälle eivätkä uskalla matkustaa sinne enää. Heidän isänsä on yrittänyt saada heidät pois kirjoilta Venäjällä, mutta se ei ole helppoa.

PRESIDENTTI Sauli Niinistö pyysi vuosi sitten sisäministeriötä selvittämään, onko ulkomaalaisten saamien Suomen kaksoiskansalaisuuksien saantiehtoja aihetta tiukentaa tai jopa poistaa koko kaksoiskansalaisuuden mahdollisuus.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston lainsäädäntöjohtaja Riitta Koponen kuitenkin kertoo, ettei asiaan ole vireillä mitään muutosta.

– Suurin osa kaksoiskansalaisuuksien haltijoista on venäläisiä, mutta on paljon myös esimerkiksi Suomen ja Yhdysvaltojen kaksoiskansalaisia.

SERGEJEV PITÄÄ yhä päivittäin yhteyttä isovanhempiinsa Skypen välityksellä.

– Isovanhempani asenteet meidän Suomessa asumistamme kohtaan vaihtelevat. Isoisä katsoo liikaa televisiota ja kyselee joskus, miksi me täällä ”homo-Euroopassa” (venäjän kieleen rantautunut uussana ”Gayropa”) oikein olemme. Toisinaan hän sanoo, että minun on hyvä välttyä Venäjän armeijalta, Sergejev kertoo.

– Sanon aina, että älkää katsoko mummin kanssa niin paljon televisiota. He luulevat, että siellä puhutaan totta, vaikka se on vain hallituksen propagandaväline.

Asiasanat

Päivän lehti

30.11.2020

Fingerpori

comic