Uutiset

Armeija puristetaan laihdutuskuurille

Puolustushallinnon ylin virkamieskunta laatii parhaillaan esitystä, kuinka puolustusvoimat aikoo toteuttaa vaalikauden aikana 200 miljoonan euron säästötavoitteet. Hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen lisäksi armeijan on sopeuduttava yleiseen kustannustason nousuun. Puolustusvoimien on lähivuosina tultava toimeen satoja miljoonia pienemmällä rahamäärällä kuin tällä hetkellä.

Maanpuolustus maksaa vuosittain veronmaksajille kokonaisuudessaan 2,8 miljardia, joista 2,4 miljardia kuluu sotilasmenoihin. Kyseisellä summalla koulutetaan asevelvolliset sodanajan tehtäviinsä, maksetaan noin 16 000 ihmisen palkat, ylläpidetään varuskuntia ja sotamateriaalia sekä osoitetaan määrärahat uuden ase- ja muun puolustusmateriaalin hankintaan.

Maanpuolustus maksaa kokonaisuudessaan vielä miljardin verran enemmän kuin valtion talousarvioon on kirjattu. Lisämiljardi syntyy siitä, että varusmiespalvelustaan suorittava asevelvollinen ei ole siviilitöissä ansaitsemassa palkkaa eikä kartuttamassa bruttokansantuotetta.

Virkamiesesityksen on määrä olla valmiina ruodittavaksi viimeistään alkuvuodesta. Kun lista lakkautettavista varuskunnista julkaistaan, alkaa taas tuttu poliittinen näytelmä. Niissä maakunnissa, joissa sijaitsee suljettavaksi ehdotettu varuskunta, kansanedustajat ja maakuntapoliitikot rientävät kiireellä päättäjien pakeille ja yrittävät pelastaa mitä pelastettavissa on. Ani harvoin nämä viime hetken vetoomukset tuottavat tulosta, sillä maanpuolustus, jos mikä, on kokonaisuus, jossa paikalliset intressit eivät paljon paina.

On selvää, ettei missään päin maata haluta luopua omasta varuskunnasta. Armeija on monella pikkupaikkakunnalla merkittävä ja vakaa työllistäjä. Niillä on vankka vaikutus aluetalouden myönteiseen kehitykseen. Ammattisotilaita ja muuta henkilökuntaa ei tähän asti ole juurikaan irtisanottu, ei edes lomautettu, olivatpa kansantalouden suhdanteet kuinka onnettomassa jamassa tahansa.

Arvanheitto lakkautettavista varuskunnista on jo käynnissä. Ensimmäisinä tulilinjalla ovat pienet ja infrastruktuuriltaan taantuneet joukko-osastot, jotka voidaan myös maantieteellisesti tarkasteltuna helposti lopettaa tai liittää osaksi toimintaansa jatkavia varuskuntia.

Tässä katsannossa Parolannummen suurella ja monipuolisella varuskunnalla ei pitäisi olla mitään hätää. Sinne on viime vuosina keskitetty uusia yksiköitä, ja panssarivoimat on erikoisaselaji. Sen siirto tulisi kalliiksi jo sen vuoksi, että Parolannummelle on rakennettu tiloja juuri panssarijoukkojen tarpeisiin.

Valmisteilla oleva puolustusvoimien uudistus tietää toki muutakin kuin muutamien kasarmien tyhjenemistä. Organisaatiosta puristetaan päällekkäisyydet pois, ja monet tukitoimet järjestetään uudestaan myös ulkoistaen. Koulutetun reservin vahvuus pienenee noin 350 000 sotilaaseen ja varusmiesten koulutuksessa siirrytään niukkuuden aikaan.