Uutiset

Armeijalla edessään laihat vuodet

Suomen armeijassa ei palata yksinkertaiseen päiväjärjestykseen, vaikka keskiviikkona julkistetut kuuden varuskunnan lakkautukset ja muut organisaation kevennykset pannaan täytäntöön. Torstain aamutelevision lähetyksessä puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen sanoi, että Suomen puolustuskykyä uhkaavat enemmän pienenevät puolustusmäärärahat kuin nyt julkistetut leikkaukset. Ellei lähivuosien budjettilinja muutu nykyistä avokätisemmäksi, riskit ulottuvat aina 2020-luvulle saakka. Lähivuosina edessä on yksinkertaisesti maamme puolustuskyvyn lasku.

Nykyisessä ja lähivuosina nähtävissä olevassa kansatalouden tilanteessa on realismia, etteivät puolustusmäärärahat kasva, vaan vähenevät. Keskeinen kysymys onkin, riittävätkö edes hallituksen maaliskuun kehysriihen linjaukset, vaan ovatko lisäleikkaukset edessä ja millä aikataululla.

Kenraalin asiantuntemusta ei ole mitään syytä epäillä. Hän tietää, mihin alle kolmen miljardin euron vuotuinen puolustusbudjetti riittää ja erityisesti sen, mihin se ei ainakaan riitä. Armeijan rahankäyttö jakautuu kolmeen osaan, budjetista kolmanneksen nielevät niin henkilöstömenot, toimintamäärärahat kuin armeijan materiaalihankinnatkin.

Viimeistään nyt särkyi lopullisesti illuusio armeijan pitkästä, mutta kapeasta leivästä. Tähän asti puolustusvoimat on tarjonnut kantahenkilökunnalleen varman työpaikan, mutta nyt toistatuhatta ihmistä odottaa irtisanomistaan. Tästä joukosta pääosa on lakkautettaville joukko-osastoille tukipalveluita tuottaneita, muun muassa muonitus- ja varastotyöntekijöitä, mutta isoon joukkoon mahtuu myös ammattisotilaita.

Varuskuntien sulkeminen ja runsaan tuhannen ihmisen pudottaminen palkkalistoilta riittää vain tovin eli siirtää pahaa päivää hiukan eteenpäin. Ankaratkaan toimet eivät paranna puolustustaloutta pysyvästi.

Keskeinen osa uskottavaa maanpuolustusta on armeijan käytössä oleva aseistus ja muu sotamateriaali. Alati teknistyvät asejärjestelmät ovat erittäin kalliita ja niiden elinkaari on tuntuvasti lyhyempi kuin tämän hetken asearsenaalin.

Puolustusmäärärahoista päätettäessä marssijärjestys on selvä. Niiden määrästä päättää maan hallitus ja eduskunta, puolustusvoimat sopeuttaa toimintansa kulloinkin käytössä oleviin määrärahoihin.

Eduskunta pääsee keskustelemaan ja varmasti myös äänestämään keskiviikkona esitellystä uudistuksesta tosissaan vasta ensi syksynä ensi vuoden talousarviokäsittelyssä.

Sitä ennen peistä taitetaan jo lähiviikkoina opposition laatiman välikysymyksen siivittämänä, jonka ensimmäisiksi allekirjoittajiksi ovat jo ilmoittautuneet perussuomalaiset.

Värikäs ja tunteisiin vetoava keskustelu ei kuitenkaan pelasta yhtään varuskuntaa saati kaada hallitusta. Poliittista retoriikkaa hedelmällisempää olisi painia puolustusbudjetin lähivuosien tasosta ja sen vaikutuksista uskottavaan maanpuolustuskykyyn.

Päivän lehti

25.5.2020