Uutiset

Armeijan liikuntakoulutus vaatii viilausta

Alokkaiden liikuntakoulutuksessa on paineita panostaa nykyistä enemmän sisällön suunnitteluun. Varuskunnissa joudutaan usein nipistämään liikuntakoulutukseen käytetyistä tunneista.

Liikuntakoulutusta pitäisi olla peruskoulutuskaudella 51 tuntia kahdeksan viikon jaksossa. Se haukkaisi näin noin kymmenisen prosenttia kaikkeen koulutukseen käytetystä ajasta.

Käytännössä tämä ei toteudu.

-Raaka totuus on, että liikuntakoulutukseen käytetään tuolla kahdeksan viikon jaksolla 15-30 tuntia. Se on liian vähän, Panssariprikaatin liikuntakasvatusupseeri, yliluutnantti Markku Sarajärvi sanoo.

-Esimerkiksi kasarmilta ampuma- ja taisteluharjoituksiin siirtyminen vie aikaa. Tällainen vie aikaa varsinaisesta koulutusajasta, ja jos jostain tingitään, niin se on liikuntakoulutus.


Liikuntakipinää pitäisi pitää itse yllä

Puolustusvoimat kuitenkin tavoittelee liikuntakipinän sytyttämiseen varusmiehissä ja -naisissa. Toiveena on, että into liikkua jatkuisi myös palveluksen päättymisen jälkeen, jotta kohonnutta kuntoa jaksettaisiin pitää yllä.

Liikuntaa markkinoidaan alokkaille nimenomaan liikuntakoulutuksella, joka näyttää paperilla hyvältä. Jos ohjelma saataisiin suunnitelmien mukaan toteutettua, se olisi hyvin monipuolista. Koulutus sisältää teoriatuntien sekä kestävyys- ja lihaskuntoharjoitusten lisäksi muun muassa palloilulajeja. Alokkaat treenaavat perinteisten lajien, kuten salibandyn ja jalkapallon lisäksi myös kamppailulajeja.

Sarajärvi ei kuitenkaan usko, että liikuntakoulutukseen käytetyt tunnit kohoaisivat tulevienkaan saapumiserien kohdalla.


Liikuntakoulutukseen oikeat painopisteet

Tämän vuoksi liikuntakoulutukseen käytetyt tunnit pitää käyttää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

-Liikuntakoulutuksen sisältöön voi ja pitää vaikuttaa, Sarajärvi sanoo.

-Pitää varmistaa, että käytettävissä oleva vähäinen tuntimäärä on selkeästi ohjattua ja oikeilla painopisteillä olevaa koulutusta, Sarajärvi toteaa.

Tämä tarkoittaa, että keskityttäisiin entistä enemmän perusliikuntataitojen hiomiseen. Kävely, sauvakävely ja pyöräily parantavat kestävyyttä, ja kuntosaliharjoitus ja kuntopiirit kohottavat lihaskuntoa.

-Lajeja pitäisi nimenomaan opettaa, eli käydä läpi tekniikkaa ja sääntöjä. Ei juoksukoulukaan ole pelkästään sitä, että pannaan alokkaat juoksemaan.

Muutakin kehitettävää liikuntakoulutuksessa nykyisellään on. Ongelmana on muun muassa se, että kolmena ensimmäisenä viikkona liikuntakoulutusta osalla yksiköistä ei ole. Se järjestetään yhtenä ryppäänä peruskoulutuskauden lopulla. (HäSa)