Uutiset

Armeijan uudet koulutusreseptit niittävät kiitosta – uudet menetelmät eivät ole ehtineet purra keskeyttämisiin

Ylipaino yritetään kitkeä pois ennen palvelukseen astumista, myös alipaino voi olla ongelma.
Puolustusvoimien mittava koulutus 2020 -ohjelma laajenee ensi vuonna kaikkiin maavoimien joukko-osastoihin. Maavoimien mukaan ohjelman seurantaan tarvitaan aikaa tämän vuoden loppuun ja varmaan ensi vuosikin. Kuva: Miikka Pihlajamäki / arkisto
Puolustusvoimien mittava koulutus 2020 -ohjelma laajenee ensi vuonna kaikkiin maavoimien joukko-osastoihin. Maavoimien mukaan ohjelman seurantaan tarvitaan aikaa tämän vuoden loppuun ja varmaan ensi vuosikin. Kuva: Miikka Pihlajamäki / arkisto

Varusmiespalvelus kokee lähivuosina suuria mullistuksia. Puolustusvoimien mittava koulutus 2020 -ohjelma laajenee jo ensi vuonna kaikkiin maavoimien joukko-osastoihin.

Kokeilut aloitettiin viime vuonna Porin prikaatista. Nyt kokeiluvaiheet ovat käynnissä Porin prikaatin lisäksi Rannikkoprikaatissa, Ilmasotakoulussa, Maasotakoulussa ja Uudenmaan prikaatissa.

Maavoimien koulutuspäällikkö, everstiluutnantti Vesa Helminen kertoo, että kokemukset ovat olleet tähän mennessä myönteisiä.

Ohjelman mukaan koulutusta on uudistettu kurssimuotoiseksi. Tällä tavoitellaan muun muassa koulutuksen tasalaatuisuutta.

Koulutettavalle annetaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Harjoittelua tehostetaan ja saavutettuja oppimistuloksia on tarkoitus mitata järjestelmällisesti.

Ideana on myös, että koulutuksesta kitketään pois turhat odottelut ja siirtymisiin kuluvat ajat.

Nuorille tuttua

Osana uudistusta on otettu käyttöön simulointia sekä verkko- ja virtuaalikoulutusta.

– Olemme rakentaneet paljon uusia elementtejä koulutukseen. Tarjolla on erilaisia koulutusympäristöjä, joihin nykynuoret ovat tottuneet, Helminen selventää.

Koulutusta on uudistettu useaan otteeseen jo ennen 2020 -ohjelmaakin.

– Tavoitteena on, että varusmies suorittaisi palveluksen loppuun saakka.

Viime vuonna palveluksen keskeytti 15,7 prosenttia varusmiehistä. Lukema on pysytellyt 15 prosentin molemmin puolin viime vuosina. Huonoin vuosi lähihistoriasta löytyy vuodelta 2008, jolloin keskeyttämisprosentti oli 19.

Ei näy vielä tuloksissa

Uusien koulutusmenetelmien kokeilut eivät ole vielä ehtineet purra keskeyttämisin.

Helmisen mukaan tässä vaiheessa on mahdotonta analysoida, miten uusi 2020 -koulutusohjelma vaikuttaa palveluksen aikaisiin keskeyttämisprosentteihin.

– Tarvitsemme aikaa seurantaan tämän vuoden loppuun ja varmaan ensi vuodenkin.

Seurannasta tulee myös kattavampi, kun kaikki maavoimien joukko-osastot ovat mukana ensi vuonna.

Helminen ei pidä melua keskeyttämisprosentista.

– Se on joku luku, ja totta tai meillä on tavoite, että se saadaan mahdollisimman alhaiseksi. Tärkeää on muistaa, että merkittävä pääosa kutsunnoissa olleista suorittaa koko palveluksensa loppuun.

Alipainokin ongelma

Mielenterveyden ongelmat ovat edelleen suurin yksittäinen syy keskeyttämiseen. Sen rinnalla puhutaan yhä enemmän fyysisistä rajoitteista ja tällä saralla huonosta kunnosta sekä ylipainosta.

– Emme puhu vain ylipainosta vaan myös alipainosta. Lääkäri määrittelee kutsuntatilaisuudessa palvelukseen tulevan kunnon. Ylipaino on meille haasteellista, sillä meillä juostaan, liikutaan ja kannetaan. Toimintakykyä katsotaan kokonaisuutena, ja ylipaino liittyy jaksamiseen.

– Tavoite on ottaa normaalikuntoinen, oman ikäluokkansa nuori mies tai vapaaehtoinen, normaalikuntoinen nainen palvelukseen.

Tahtoa on, ei kuntoa

Kutsunnoissa on tavattu nuoria, jotka yli- tai alipainosta riippumatta haluaisivat suorittaa palveluksen.

– Molempiin tapauksiin liittyy tietyllä tapaa riski, joka arvioidaan kutsunnoissa ja palveluksen alussa. Jos riski on todettu, niin sille pitää tehdä jotain, jotta palvelukseen voi astua. Tällöin kutsunnoissa kannustetaan toimintakyvyn kehittämiseen ennen palveluksen alkua, Helminen sanoo.

Koulutus 2020 -ohjelma

Puolustusvoimien laaja koulutusuudistus.

Kokeilut aloitettu viime vuonna Porin prikaatista.

Sittemmin laajentuneet Rannikkoprikaatiin, Ilmasotakouluun, Maasotakouluun ja Uudenmaan prikaatiin.

Laajenee ensi vuonna maavoimien kaikkiin joukko-osastoihin.

Kuusi viikkoa kestävä alokasjakso toteutetaan kurssimuotoisena.

Kaksi viikkoa kestävän orientaatiovaiheen jälkeen koulutus muodostuu neljästä kurssista, joiden suoritusjärjestys on vaihdettavissa. Ennen alokaskausi kesti kahdeksan viikkoa.

Fyysisessä koulutuksessa painotetaan lihasvoiman, kestävyyden sekä maastossa liikkumisen taitoja.

Modernia teknologiaa hyödynnetään arjen koulutuksessa.

Luentomuotoisia oppitunteja korvataan mikroelokuvilla, interaktiivisilla videoilla ja kouluttajan kanssa käytävillä lyhyillä keskusteluilla.

Simulaattoreiden käyttö ja verkkoympäristössä tapahtuva opiskelu lisääntyy.

Varusmiehet saavat palvelukseen liittyvä tietoa ja tukea verkosta.