Uutiset

Arpaonni toi paikan PISA-kokeeseen

– Nyt varmaan Suomen tulosten taso laskee, kun minä olen kokeessa, tunnustaa Lottastiina Hurme pelänneensä PISA-kokeen aluksi.

Joukko Turun Rieskalähteen koulun ysiluokkalaisia osallistui kokeeseen tiistaina.

Hurme kuitenkin arvelee päässeensä lopulta helpolla. Jokainen oppilas sai eteensä omanlaisensa kysymyspaletin.

– Osa tehtävistä oli vaikeita, mutta muuten koe oli aika helppo, Hurme arvioi.

– Minulle taas tuli aika vaikeita tehtäviä. Kokeessa oli paljon laskuja, sanoo Edla Koivisto.

Sekä Koivisto että Hurme arvelevat haluavansa nähdä miten pärjäsivät.

Halutessaan oppilas saa tuloksensa: alustavan ensi syksynä ja lopullisen kansainvälisine vertailutietoineen vuoden 2016 lopussa. Varsin moni haluaa tiedon viiveestä huolimatta.

– Viimeksi eilen yksi pyysi tietoja menestymisestään keväällä 2012 pidetyssä PISA-kokeessa, kertoo professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta. Hän on PISAn kansallinen koordinaattori.

NOIN 6 300 Suomen koululaista osallistuu näinä päivinä kansainväliseen PISA-kokeeseen. Tänä vuonna koe painottuu luonnontieteisiin. Myös lukutaidon ja matematiikan osaamista arvioidaan.

Tulokset eivät vaikuta kouluarvosanoihin, mutta Suomen koulupäättäjille niillä on merkitystä. Suomen aiemmat tulokset ovat vaikuttaneet opetussuunnitelmiin ja synnyttäneet esimerkiksi lukutaitoa kohentavia kokeiluja.

Joskus koulut jopa pyytävät, saisivatko he osallistua PISA-tutkimukseen. Pääsyn ratkaisee kuitenkin arpaonni. Mitä suurempi koulu, sitä suurempi mahdollisuus sillä on päästä mukaan.

PISA:N PARHAIMMISTOON lukeutuvan Suomen kouluissa luulisi alkavan kovan harjoittelun, kun kutsu käy.

– En ole koskaan kuullut, että koulut valmentautuisivat, Välijärvi kuitenkin kertoo.

Toisenlainen meno on Aasiassa.

– Siellä on jopa kesäkursseja, joissa harjoitellaan kokeeseen. Siellä kilpaillaan menestyksestä.

Tehtävät poikkeavat koulutehtävistä. Niissä on yleensä paljon alkuperäistä aineistoa kuten julkaisuista poimittuja tekstejä tai esimerkiksi aikatauluja.

Testattavat asiat eivät ole irrallisia. Niissä sovelletaan tietoa ja niillä voi olla yhteys nuoren elämänpiiriin tai työelämään.

– Toisaalta ne eivät ole pelkkää pähkäilyä. Pohjimmiltaan pitää tietää ja osata ja ymmärtää perusasia, Välijärvi luonnehtii.

OSA KOULUISTA tiedottaa vanhemmille etukäteen PISA-kokeista ja kehottaa näitä keskustelemaan lapsensa kanssa vanhempien koulutuksesta ja ammatista. Taustatiedoissa oppilaalta kysytään niitä ja myös työn sisältöä.

Kolmasosa, jopa puolet, ei ole tiennyt niitä. Monet ammattinimikkeet ja -kuvat ovat hankalia.

– Suurin ongelma on, jos oppilaat arvaavat ne. Yleensä he aliarvioivat vanhempiensa koulutuksen.

Vanhempien koulutus ja ammatti ovat keskeisimpiä tulosten selittäviä tekijöitä. Erityisesti äidin koulutuksella on suuri yhteys lasten osaamisen tasoon.

– Se liittyy koulutuksen arvostamiseen ja koulunkäyntiä tukeviin asenteisiin.

Asiasanat

Päivän lehti

9.4.2020