Uutiset

Arvot murroksessa

Arvot ovat koetuksella, kun Yhdysvallat joutuu poistumaan Irakista kuin Vietnamista ja tarvitsee siihen muiden apua. Euroopan unioni taas ei onnistu saavuttamaan kilpailukyvyssä Yhdysvaltoja samalla kun unionimaiden yhtenäisyys rapautuu.

Tällaisia arvioita esittivät arvostetut suomalaistutkijat Vanajaveden opistolla pidetyllä yleisöluennolla viime viikolla. Katsetta tulevaan suunnanneessa paneelikeskustelussa pohdittiin ympäröivän maailman muutosnäkymiä ja niiden vaikutuksia Suomeen.

Muu maailma kannatti enemmän John Kerryn valintaa Yhdysvaltain presidentiksi, mutta amerikkalaisille George W. Bush oli uskottavampi vaihtoehto. Paitsi terrorismin vastaisen sodan takuumiehenä Bush profiloitui myös vanhoillisempien arvojen kannattajana kuin Kerry. Bush sai vaaleissa ratkaisevaa vetoapua erilaisilta uskonnollisilta ryhmiltä sekä homoliittojen ja aborttien vastustajilta.

Yhdysvaltoja ja Eurooppaa lähentänyt yhteinen ”atlanttinen” arvopohja on murenemassa. Vielä 1990-luvulla vaikutti Yhdysvalloissa presidentti, joka nuoruudessaan oli sotinut Euroopassa liittoutuneiden riveissä. Nykyinen johtajapolvi ei enää jaa samoja kokemuksia. Lisäksi eurooppalaisen taustan omaavien osuus Yhdysvaltain väestöstä vähenee, kun latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta muuttaa maahan yhä enemmän ihmisiä.

Yhdysvalloissa on keskeisenä arvona ollut historiallisista syistä vapauden arvostaminen miltei rajattomuuteen asti. Tämä näkyy mm. siten, että Yhdysvallat on yhä edelleen kansainvälisen pääoman suosituin sijoituskohde.

Euroopassa taas on aina korostunut vastuu vapautta enemmän. Tämän ajattelutapaeron vuoksi osapuolilla Atlantin eri puolin on monesti vaikeuksia ymmärtää toisiaan.

Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton romahtamisen myötä, mutta nyt toisensa löytäneet Yhdysvallat ja Venäjä sanovat olevansa terrorismin vastaisen taistelun etulinjassa. Monet EU-maat taas ovat arvostelleet voimakkaasti Yhdysvaltain yksipuolisia toimia paitsi Irakin miehittämisessä myös Kioton ilmastosopimuksen ulkopuolelle jäämisessä.

Ratkaiseva koetinkivi Yhdysvaltain ja EU:n yhteisen sävelen löytämisessä tulee olemaan, kun Yhdysvallat pyrkii irrottautumaan Irakin kriisistä. Siinä se mitä ilmeisimmin tarvitsee EU:n apua.

Euroopan unioni on laajentumisensa jälkeen muuttumassa eritahtiseksi, vaikeammin hallittavaksi yhteisöksi. Nykyisten 25 jäsenmaan kesken on entistä vaikeampaa löytää yhteisymmärrystä monissa kysymyksissä, esimerkkinä vaikkapa puolustuskysymykset. Suomen on jatkossa todella osattava olla oikeiden maiden ”kaveri”, jotta oma etu ja vaikutusmahdollisuudet voidaan turvata.

Eurooppalaisista arvoista väiteltiin hiljattain kiivaasti, kun voimakkaita moraalisia kannanottoja esittäneen italialaispoliitikon pääsy EU:n komissioon tyrmättiin. Tästä riippumatta Itä-Euroopan uusien jäsenmaiden myötä unioni on arvoiltaan ”katolisoitunut”. Tällä voi olla vaikutuksia esimerkiksi siihen, millaista EU-tason hyvinvointipolitiikka on jatkossa.

Päivän lehti

30.3.2020