Kolumnit Uutiset

Asenne ratkaisee kotouttamisessa

Lammilla lentelivät polttopullot ja muunlaistakin protestia kytee pinnan alla. Somessakin tulvii vihapuheita paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Olisi hyvä tietää, mitä ajetaan takaa, kun protestointi kohdistetaan henkensä edestä pakeneviin.

Loogisesti ajatellen viha pitäisi kohdistaa niihin, jotka ovat tämän kaiken aiheuttaneet. Ei suinkaan niihin, jotka ovat joutuneet näiden järjettömien sotien ja ihmisvainojen uhreiksi.

Virallinen Suomi perustaa pakolaiskeskuksia, suunnittelee ja toteuttaa kotouttamisohjelmia kielikouluineen. Suomalaisilla päättäjillä niin kunta- kuin valtion tasollakin on aito halu tehdä kaikki mahdollinen, jotta tulijat voisivat tulla täyspainoisiksi yhteiskuntamme jäseniksi.

Ennen tätä on käytävä kova prosessi. Vain alle 40 prosenttia tulijoista saa pakolaisstatuksen eli he voivat jäädä maahan kotoutettaviksi. On arvioitu, että Suomeen tulee tänä vuonna noin 50 000 turvapaikan hakijaa eli noin 20 000 heistä saa jäädä Suomeen.

Tällaista määrää ei kukaan osannut vielä vuoden alussa arvioida.

On ilman muuta selvää, että tämä aiheuttaa ongelmia ja tietää satojen miljoonien kustannuksia.

Kustannukset eivät ole sittenkään ongelmista suurin. Kielikoulutuksella ja käsittelyä nopeuttamalla sekä kotoutustoimilla voidaan madaltaa kynnystä onnistuneeseen integraatioon, mutta ei poistaa sitä.

Suurin haaste on se, miten suomalainen asenneilmasto voidaan luoda sellaiseksi, että maahanmuuttaja voi kokea itsensä täysivaltaiseksi yhteiskuntamme jäseneksi.

Ihmisellä on voimakas tarve tulla hyväksytyksi. Halu on voimakas lapsesta vaariin ja muoriin.

Vaikka osaa kieltä, saa työtä tai jopa hyvän ammatin, se ei riitä. Jos ihmistä ei hyväksytä, kokee hän ulkopuolisuutta ja sosiaalista syrjäytymistä.

Lailla ja viranomaistoimilla tätä ei voida yksin tehdä.

Viime kädessä ratkaisevaa on suomalaisten asenne; miten he kohtaavat muualta tulleen.

Periaatteessa ongelma on sama kuin omilla nuorillamme.

Jos he eivät koe hyväksyntää ja arvostusta, ulkopuolisuuden tunne kasvaa ja sitä kautta syrjäytyminen yhteisöstä ja yhteiskunnasta.

Yhteiskunnan vastainen jengi vetää helposti syrjäytyneitä.

Jengissä voi kokea olevansa yhdenvertainen ja arvostettu.

Toivottavasti tällaiset jengit eivät ole se ensimmäinen kontakti, jossa maahanmuuttajanuori tuntee olevansa hyväksytty ja arvokas.