Uutiset

Asenteellista potaskaa

Juhani Lindgrenin mielipidekirjoitus (Hämeen Sanomat 9.1.2006) oli kauttaaltaan istuvan presidentin kaunaista mollaamista. Kenenkähän etua se palveli?

Pitkän ja asenteellisen haukun perusteellinen ruotiminen veisi turhan paljon palstatilaa, eikä tyylitön kirjoitus sitä edes ansaitse. Tarkastelen tässä vain paria asiaa.

Halosen harkitseva varovaisuus suhteessa globaaliin aseelliseen kriisinhallintaan on perusteltua ja hänen kannatuslukujensa valossa myös kansan mieleen. Hänen politiikkansa nojautuu yleiseen inhimillisyyteen: tärkeintä on poistaa kriisien sosiaaliset syyt koko maailmassa ja erityisesti nälän, korruption ja sorron hallitsemissa köyhissä maissa. Tällä saralla hänet tunnetaan muuallakin kuin Suomessa.

Parasta kriisien hallintaa on ennalta ehkäisy. Tämä totuus on erityisen tuttu ainakin kaikille palontorjuntakoulutuksen saaneille, eikä se ole tuntematon liikenneturvallisuudesta huolehtivillekaan.

Mitä Yhdysvaltain hyökkäykseen Irakiin tulee, Halonen esitti YK:ssa vain sen kannan, joka oli yhteinen EU:n vanhoille, johtaville jäsenmaille (Britanniaa lukuun ottamatta): hyökkäys oli perusteeton ja kansainvälisen oikeuskäytännön vastainen – siis laiton.

Hyökkäys oli myös Yhdysvaltain jo vanhan, mutta edelleen elinvoimaisen perustuslain hengen vastainen. Nyt myös Yhdysvallat on myöntänyt kaikki sodan perusteiksi esitetyt väitteet perättömiksi. Olipahan vain turhan verinen öljysota, jonka kaikkia seurausvahinkoja ei vielä voi edes arvioida!

Saddam on luku sinänsä ja myöhemmällä valtakaudellaan Yhdysvaltain oma luomus. Yhdysvallat tuki Saddamia taloudellisesti, ennen muuta sotakaluston hankinnoissa raa’assa ja pattitilanteeseen päättyneessä Iranin vastaisessa sodassa. Ehkä tämä tuki harhauttikin Saddamin virhearviointiin Kuwaitin kohdalla.

Kuten olen joskus aiemmin todennut: Saddamista olisi kyllä päästy aikaa myöten eroon järkeä käyttäen ja vähempää tuhoa aiheuttaen.

Esko Mäkelä

VTM

Hämeenlinna