Uutiset

Asentohoidosta apu lukihäiriöön

Tokaluokkalainen lukee tekstiä ja puhe pysähtyy tuon tuostakin vaikean sanan kohdalla. Lukutestin jälkeen tyttö pannaan tietyssä järjestyksessä kyljelleen, selälleen ja mahalleen pöydän päälle. 12 minuutin asentohoidon jälkeen tyttö lukee uudelleen samaa tekstiä, mutta eri kohdasta. Lukunopeus paranee ja virheet vähenevät selvästi.

Reilut 160 hattulalaista todisti tällä viikolla Juteinitalolla, kun dosentti Tapani Rahko esitteli kehittämäänsä lukihäiriön hoitomenetelmää. Sana uudenlaisesta hoidosta oli kiirinyt hyvin, sillä auditorion penkit eivät riittäneet kaikille halukkaille, vaan saliin jouduttiin kantamaan lisää tuoleja.

Rahko itse on suosiostaan hieman hämillään.

-Tämä on kyllä tähänastisten vanhempainiltojeni yleisöennätys, Rahko toteaa.


Menetelmä syntyi?liki sattumalta

Vanhempien innostus ei tule tyhjästä. Tamperelainen Rahko on kiertänyt Suomea jo lähes kymmenen vuotta kertomassa kehittämänsä hoidon vaikutuksista.

Hattula on 24. kunta, joka ottaa ReadingOCI-menetelmän käyttöönsä oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden koulutien helpottamiseksi.

Kysymys on aivojen tasapainoelimen toimintahäiriöstä, asentohuimauksesta, joka vaikeuttaa samalla henkilön näkö- ja hahmotuskykyä. Korvalääkärinä vuosikymmeniä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa toiminut Rahko keksi siihen toimivan hoidon 14 vuotta sitten.

-Olin 22 vuotta rakennellut erilaisia tietokonepohjaisia laitteita tasapainotutkimukseen kunnes huomasin, ettei niistä ole apua. Sen jälkeen minä yksinkertaisesti vain istuin alas.

-3. syyskuuta 1998 pistin työhuoneessani ensimmäistä kertaa elämässäni punavalon päälle ja sanoin, etten ota vastaan yhtään potilasta. Pistin silmät kiinni ja aloin miettiä, millä tavalla minä itse ratkaisisin ongelman. Puolen tunnin päästä otin sisään ensimmäisen potilaan. Menetelmä toimi heti, Rahko kertoo.


Tieteellisesti?todistettu

Rahkon menetelmä on yksinkertainen. Siinä potilas makaa tietyssä järjestyksessä tietyissä asennoissa hoitopöydällä tai vaikkapa sängyllä ja nousee välillä hetkeksi istumaan. Koko asentohoito kestää noin 12 minuuttia ja se on toistettava kotioloissa joka aamu.

Hoito alkaa vaikuttaa heti ja kun sitä toteuttaa säännöllisesti, ongelma poistuu kokonaan. Rahkon menetelmällä hoidettujen lasten lukunopeus paranee keskimäärin 46 prosenttia ja virheitä tulee 77 prosenttia vähemmän.

Rahko oli tuloksista innoissaan ja kirjoitti aiheesta ensimmäisen artikkelin 2003 Suomen Lääkärilehteen.

-Olin niin naiivi, että kuvittelin asian olevan tällä selvä. Minulle oli yllätys, etteivät kollegat ja tiedeyhteisö ottaneetkaan havaintojani dysleksiasta heti ilolla vastaan, Rahko kertoo.

Hän ei kuitenkaan kollegojen nihkeydestä hätkähtänyt, vaan alkoi viedä oppiaan opettajille ja terveydenhoitajille, fysioterapeuteille ja viime vuosina entistä enemmän myös lääkäreille. Kun hoidettujen määrä kasvoi, vahvistui myös tieteellinen pohja.

-Viitisen vuotta sitten tein Oulun yliopiston puheopin ja pedagogiikan laitoksen kanssa kahden koulun oppilaille lukihäiriöiden testauksessa käytettävät Nepsy- ja numerosarjatestit ennen ja jälkeen hoitojen. Tulokset olivat pomminvarmoja ja kestävät erittäin kovan tieteellisen kritiikin, Rahko sanoo.

Kaikkiaan Rahko on kymmenen vuoden aikana testannut menetelmillään reilusti yli 10 000 potilasta, jotka ovat iältään 3-94-vuotiaita.


Tärkeintä on?säännöllisyys

Olennaista hoidon onnistumisen kannalta on säännöllisyys. Perheiden täytyisi tehdä 12 minuutin asentohoidosta joka-aamuinen rutiini.

-Kyseessä on koko elämän jatkuva prosessi, mutta tottakai välillä asiat unohtuvat. Onneksi saman hoidon voi aina aloittaa uudestaan, eikä mitään ole menetetty. Motivaatio syntyy tarpeesta, Rahko sanoo.

Kun hoitoja tehdään säännöllisesti, voivatko aivot tottua niihin?

-Joillakin ihmisillä näyttää käyvän niin, että kalkkikivisorat alkavat aikaa myöten pysyä paikallaan, eivätkä lähde enää niin helposti vaeltelemaan kaarikäytäviin. Se on kuitenkin hyvin yksilöllistä, Rahko sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

31.5.2020