Uutiset

Asiaa lainsäädännöstä: Ketä lapsella on oikeus tavata, jos vanhemmat eivät asu yhdessä?

Lapselle tulee antaa mahdollisuus ylläpitää itselleen tärkeitä ihmissuhteita. Kuva: Muu
Lapselle tulee antaa mahdollisuus ylläpitää itselleen tärkeitä ihmissuhteita. Kuva: Muu
Kimmo Koskentausta Kuva: Pekka Rautiainen
Kimmo Koskentausta Kuva: Pekka Rautiainen

Lapsen tapaamisoikeus

Lapselle tulee turvata turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö ja mahdollistaa lapsen henkilösuhteiden kehittyminen ja säilyminen. Lapselle on tärkeää luoda ja säilyttää myönteinen suhde vanhempiinsa, sisaruksiinsa, isonvanhempiin jne. Lapselle tulee myös antaa mahdollisuus säilyttää sosiaalinen suhde muihin hänelle tärkeisiin henkilöihin. Lapsen turvallinen elämä ja kehittyminen täysipainoiseksi aikuiseksi ei saa vaarantua sen johdosta, että lapsen vanhemmat eivät enää asu yhdessä tai sen johdosta että lapsen vanhemmat eivät ole milloinkaan asuneet yhdessä.

Ihanteellisessa tilanteessa lapsen vanhemmat kykenevät yhdessä sopimaan sellaisista käytännön järjestelyistä, joiden puitteissa lapsi saa aidon mahdollisuuden luona hyvän ihmissuhteen läheisiin sukulaisiinsa ja mahdollisuuden ylläpitää näitä ihmissuhteita. Lapselle läheinen ihminen voi luonnollisesti olla muukin kuin sukulainen.

Valitettavan usein lapsen vanhemmat eivät kykene sopimaan lapsen tapaamisoikeudesta toisen vanhemman kanssa. Näitä tilanteita varten on säädetty laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Tapaamisoikeuden lähtökohdasta

Tapaamisoikeudessa on kysymys lapsen oikeudesta tavata toista vanhempaansa tai muuta lapselle läheistä henkilöä. Ei muiden oikeudesta tavata lasta.

Tapaamisoikeuden sopimisesta

Lapsen vanhemmilla on mahdollisuus laajalti sopia lapsen ja toisen vanhemman tapaamisesta. Tehtävien sopimusten tulee luonnollisesti olla lapsen edun mukaisia. Kun lapsen vanhemmat eivät kykene sopimaan tapaamisista, voivat vanhemmat pyytää apua asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi sosiaaliviranomaiselta. Jos vanhemmat saavuttavat heidän avullaan sovinnon asiassa, voi viranomainen vahvistaa vanhempien tekemän sovinnon. Sosiaaliviranomaisen vahvistama sovinto vastaa tuomioistuimen lainvoimaista tuomiota.

Jos vanhemmat eivät saavuta sovinnollista ratkaisua lapsen tapaamisoikeuksista, on asia mahdollista saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Tapaamisoikeuden selvittämisestä tuomioistuinkäsittelyssä

Tuomioistuin voi pyytää ennen tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaisua sosiaalilautakunnan selvityksen asiassa. Tuolloin sosiaalilautakunta selvittää perusteita lapsen edun mukaisen ratkaisun tekemiseksi tapaamisoikeutta koskevassa asiassa sekä lapsen omia toivomuksia tehtävän ratkaisun sisällöstä.

Tuomioistuin joutuu tekemään ratkaisunsa sillä käytettävissä olevan aineiston perusteella. Tuomioistuimen antama ratkaisu lapsen tapaamisoikeuden sisällöstä on usein lapsen tapaamisoikeuden minimi ja maksimi. Ratkaisun kaavamainen noudattaminen ei ota huomioon lapsen kehittyviä tarpeita ja elämän sisällön muuttumista ajan kulumisen myötä. Toisenlainen menettelytapa olisi mahdollinen, mutta sen toteuttaminen edellyttäisi lapsen vanhemmilta toimivaa keskusteluyhteyttä. Sitä ei eron jälkeen valitettavasti aina synny edes ajan kulumisen myötä.

Keitä lapsi saa tapaamisoikeuden perusteella tavata

Perinteisesti lapsen tapaamisoikeus on koskenut sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu. Ns. etävanhempaa.

Viime vuonna tehty lainmuutos mahdollistaa tapaamisoikeuden vahvistamisen myös lapselle erityisen läheiseen henkilöön, jonka kanssa hänellä lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tämä tapaamisoikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä.

Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen on aikuisten tehtävä. Lapselle tulee antaa mahdollisuus ylläpitää itselleen tärkeitä ihmissuhteita.

 

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen asianajaja Kimmo Koskentausta.

 

Päivän lehti

25.9.2020

Fingerpori

comic