Uutiset

Asiakas ei ole aina oikeassa

Jalkapallon perjantaina alkaneet MM-kisat eivät ole herättäneet keskustelua pelkästään itse lajien kuninkaasta, vaan myös ikävämmistä asioista. Pitkin vuotta on esitetty pelkoja siitä, että Berliiniin tuotaisiin kisoja varten jopa 40 000 pakkoprostituoitua ulkomailta.

Ruotsin tasa-arvovaltuutettu Claes Borgström vaati jo keväällä, että maa jäisi pois kisoista vastalauseena ihmiskaupan edistämiselle. EU-maat puolestaan aikovat seurata tarkkaan, miten ihmiskauppaa vastaan taistellaan Saksan MM-kisoissa.

Samaan aikaan Suomessa on valmistumassa seksin ostamista rajoittava laki. Alun perin tarkoituksena oli kieltää kaikki seksin osto, mutta myöhemmin eduskunnan lakivaliokunta päätyi rajaamaan kiellon ihmiskaupan ja parituksen uhreihin. Aiheesta on keskusteltu pitkin vuotta erittäin innokkaasti, eikä ihme. Jos laki tulee voimaan, se sortuu pahimassa tapauksessa moralisointiin, heikentää prostituoitujen elintasoa ja siirtää ihmiskaupan maan alle.

Asia on kieltämättä ongelmallinen, mutta toisaalta lainsäätäjien valitus lain hankaluudesta ihmetyttää. Ei muitakaan lakeja pidetä epäonnistuneina, jos ongelma ei ole ratkennut pelkällä säätämisellä. Totta kai lain toteutumista pitää valvoakin.

Tärkein muutos taistelussa ihmiskauppaa ja paritusta vastaan olisi lakimuutoksen lisäksi kuitenkin asennemuutos. On käsittämätöntä, että Suomessa on tähän mennessä ollut hyväksyttyä harrastaa maksullista seksiä ihmiskaupan uhrin kanssa, aivan kuin rahalla voisi korvata tekemänsä vahingon. On käsittämätöntä, että Saksan MM-kisoissa ylipäätään tarvitaan prostituoituja, olivat he vapaaehtoisia tai eivät.

Todellisia syypäitä ihmiskauppaan ja paritukseen ovat asiakkaat. He eivät voi tietää, onko prostituoitu vapaaehtoinen vai ei, mutta vastuu on kuitenkin heillä. Minkälainen käsitys ihmisarvosta on sellaisella, joka harrastaa maksullista seksiä silläkin uhalla, että prostituoitu on orja?

On turha ruikuttaa yksinäisistä ja ujoista suomalaismiehistä, jotka eivät uskalla tutustua naisiin ja tarvitsevat siksi maksullista läheisyyttä. On turha kuvitella, että itärajan takana ramppaavat suomalaisasiakkaat ovat valistuneita poikamiehiä, jotka ostavat seksiä vain työstään nauttivilta yrittäjiltä. Ihmiskauppa rehottaa Itä-Euroopassa, ja Suomi on kauttakulkumaa, ei lintukoto.

Seksinostolaki saattaa epäonnistua, mutta ainakin se sälyttää asiakkaille vastuun tekemisistään, mitä ei aiemmin ole ymmärretty tehdä. Ehkä edes jonkun ajatusmaailma muuttuu lain ansiosta.

Kovempiakin keinoja voisi sitä paitsi käyttää. Viime syksynä Britannian apulaissisäministeri Tony McNulty ehdotti, että seksin ostamisesta prostituutiobisnekseen pakotetulta saattaisi seurata raiskaustuomio. Idea tuskin meni läpi, mutta jonkun omaatuntoa moinen uhka saattaisi kolkutella.

teija.laakso@hameensanomat.fi