Uutiset

Asiakasnäkökulmaa terveydenhuoltoon

Hämeenlinnan seudulla perusterveydenhuoltoon käytetään kuntalaista kohti vähemmän rahaa kuin keskimäärin Suomessa. Omistajakuntien kannalta tämä on hyvä asia.

Kustannusten tarkasteleminen ei kuitenkaan yksin riitä. On myös arvioitava, mitä ja minkälaisia palveluita rahalla saadaan tuotettua. Tässä suhteessa toiminnassa ei ole onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla.

Seudun kunnat joutuvat ostamaan muita kuntia enemmän erikoissairaanhoidon palveluita. Niukoilla resursseilla terveyskeskus ei ole pystynyt tuottamaan sitä palvelujen määrää, mikä perusterveydenhuollossa pitäisi. Palvelut eivät ehkä myöskään ole olleet kyllin laadukkaita tai vastanneet väestön terveydenhuollon tarpeita.

Tulevaisuudessa, kun suuret ikäluokat vanhenevat sekä lääketieteelliset hoitomenetelmät paranevat ja edelleen kallistuvat, priorisointia joudutaan tekemään entistä enemmän. Sen tulee olla avointa ja sovittujen periaatteitten mukaista.

Terveydenhuollossa on syytä nostaa esille asiakasnäkökulma. Terveyskeskuksella on kahdenlaisia asiakkaita, jotka maksavat terveyskeskuksen työntekijöiden palkat. Varsinaisia asiakkaita ovat palveluita käyttävät yksittäiset kuntalaiset, me tavalliset veronmaksajat. Myös kunnat ovat asiakkaita. Ne ostavat terveydenhuollon palvelut kuntayhtymältä.

Toiminnan muuttaminen asiakaslähtöisemmäksi on iso haaste koko terveyskeskuksen organisaatiolle ja sidosryhmille. Kuntien ja terveyskeskuksen johdon tulisi yhdessä määritellä toiminnan päätavoitteet. Kunkin terveyskeskuksen yksikön on osaltaan päätettävä, miten he ovat toteuttamassa näitä tavoitteita.

Tämä vaatii koko henkilöstöltä suurta muutoskykyä. Vanhat, tutut ja turvalliset toimintamallit on pystyttävä kyseenalaistamaan. On kehitettävä uusia toimintatapoja. Kalliit rakennus- ja laitehankinnat tulisi saada tehokkaampaan käyttöön. Joustoa ja uudelleenajattelua kaivataan kaikilta.

Henkilökunnan työssä jaksamisesta on keskusteltu paljon. Työnjakoa eri henkilöstöryhmien kesken on ehkä tarkoituksenmukaista tarkistaa. Kun oman työn mielekkyys lisääntyy ja henkilön mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä kasvavat, myös työssä jaksaminen paranee. Myös organisaation johtamisosaamista on syytä edelleen kehittää.

Kaikkien henkilöstöryhmien sidosryhmineen tulisi olla muutostyössä mukana. Olisi hyvä, että myös nykyisiä työehtosopimuksia voitaisiin tarkistaa. Hyvistä työsuorituksista, joista asiakkaat hyötyvät, myös henkilökunnan tulisi saada osuutensa.

Organisaatioiden on muututtava yhteiskunnan kehittymisen asettamien vaatimusten mukaan. Jatkuva muutos on pysyvä olotila nykypäivän yhteiskunnassa.

Kari Ventola

terveyskeskuksen hallituksen jäsen

kunnallisvaaliehdokas (kok.)

Hattula