Uutiset

Asianajajaliitto arvostelee voimakkaasti vakuutusoikeutta

Vakuutusoikeus on joutunut Suomen asianajajaliiton hampaisiin päätöstensä takia. Sen tuomiot vahingonkorvauksista ovat usein päinvastaisia kuin muiden tuomioistuimien. Korkein oikeus on viime aikoina päättänyt aiempaa useammin, että tapaturmaan joutunut on oikeutettu korvaukseen, jonka vakuutusoikeus on evännyt.

Asianajaja Kai Kuusi sanoo, että vammauduttuaan liikenneonnettomuudessa ihminen saa korvauksen käräjäoikeuden päätöksellä, mutta samanlainen vammautuminen työtapaturmassa ei välttämättä tuokaan korvausta vakuutusoikeuden päätöksellä. Kuusi on asianajajaliiton hallinto-oikeudellisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.


Kaksi erilaista oikeusjärjestelmää

Kissan pöydälle nostanut asianajajaliitto ottaa esimerkiksi Korkeimman oikeuden helmikuussa antaman päätöksen, jossa tapaturmaan joutuneen sormi vioittui työpaikalla painavaa esinettä siirrettäessä. Vakuutusoikeus piti vammaa ”spontaanina repeämänä” ja tyypillisenä tapauksena, joka ei oikeuta korvaukseen. Korkein oikeus kumosi vakuutusoikeuden päätöksen.

-Olemme tyrmistyneitä siitä, että tapaturma-asioissa voidaan esittää hyvin pätevää ja yhtäpitävää näyttöä korvauksen saamisen puolesta, mutta vakuutusoikeus tyrmää sen vedoten omiin lääkäreihinsä. En usko, että heillä on parempi asiantuntemus kuin eri alojen erikoislääkäreillä, Kuusi sanoo.

Hän pitää särönä oikeusjärjestelmässä sitä, että samaa asiaa voidaan käsitellä kahdessa eri oikeusjärjestelmässä, siis vakuutusoikeudessa ja käräjäoikeuksissa. Mutta asialla on hänen mielestään toinenkin puoli.

-On hyvä, että on toinenkin käsittelyfoorumi, kun on olemassa epäilys vakuutusoikeuden oikeustajun vastaisesta toiminnasta. Valitettavasti oikeuspoliittinen keskustelu vain on meillä jämähtänyt parkkimaksuihin.


Vakuutuslääkäreillä tieto uhria näkemättä

Kokkolalainen asianajaja Vesa Laukkanen on erikoistunut ajamaan vakuutusoikeudessa korvausvaateensa hävinneiden juttuja käräjä- ja hovioikeuksissa.

Hänen mukaansa käänteentekevä oli Turun hovioikeuden päätös, jonka mukaan 25 vuotta vanhan liikenneonnettomuuden aiheuttama aivovamma oikeuttaa korvaukseen.

Vammautunut oli törmännyt moottoripyörällä autoon ja lentänyt katuun menettäen tajuntansa. Pitkän ajan kuluttua jälkeenpäin hänellä alkoi ilmetä pahoja oireita, jotka asiantuntijalääkäreiden mukaan johtuivat vakavasta aivovammasta. Hän ei ollut joutunut muihin tapaturmiin kolarin jälkeen.

Aivovammaa alettiin epäillä vasta, kun onnettomuuden uhri pääsi riittävän perusteellisiin tutkimuksiin ajan mittaan pahentuneiden vaivojensa vuoksi.

Vakuutusyhtiön käyttämät asiantuntijalääkärit pitivät aivovammaa epätodennäköisenä tai mahdottomana. Yksi heistä oli sitä mieltä, että lausunnon objektiivisuudelle on eduksi, jos lääkäri ei itse ole tutkinut potilasta. Hänen mielestään potilasta hoitaneesta lääkäristä tuli potilaansa asianajaja. Yksi vakuutusyhtiön lääkäri piti epävarmana, että uhri olisi kolarin jälkeen ollut tajuton, vaikka kolaripaikalla ollut todistaja oli näin tuoreeltaan kertonut.


Lääkärien kannanotot oikeudessa salaisia

Vakavasta aivovammasta on kysymys myös pahoinpitelyjutussa, jossa Itä-Suomen hovioikeus määräsi korvaukset maksettavaksi. Vakuutusoikeuden mukaan aivovammaa ei ollut syntynyt eikä uhri ollut pahoinpitelyn takia tullut työkyvyttömäksi. Uhria tutkineiden erikoislääkäreiden mukaan hän oli saanut vaikean aivovamman ja on pysyvästi työkyvytön.

Pahoinpitelijä tuomittiin hovioikeudessa maksamaan uhrille tämän laskennallinen ansionmenetys neljänneksellä alennettuna kunnes uhri täyttää 65 vuotta. Pahoinpitelyhetkellä vuonna 1999 hän oli 25-vuotias ja kaikin puolin terve.

Mielenkiintoista vakuutusoikeuden käsittelyssä on, että vakuutuslääkärien lausumat ovat salaisia. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan ne kuuluvat tuomareiden neuvottelusalaisuuden piiriin. Siis asianosaisetkaan eivät saa tietoa niistä. (HäSa)