Uutiset

Asianajajat karsastavat turvapaikanhakijoiden avustamisjuttuja – osa ei ota niitä enää lainkaan vastaan

Pääsyynä ovat alhaiset maksut. Turvapaikkajuttuja ei saa enää laskuttaa tuntikorvauksella. Tilalle tuli kiinteä palkkio, joka ei asianajajien mielestä riitä alkuunkaan.
Toivosta tulee entistä epätodennäköisemmin totta. Turvapaikanhakuprosessin oikeusapua on entistä huomattavasti vaikeampaa saada. Kuvaaja: Katja Lehto

Se joka ennusti turvapaikanhakijoiden asioiden ajamisesta miljoonabisnestä asianajajille, ennusti väärin.

Osa Suomen yksityisistä oikeusavustajista on luopunut niistä kokonaan. Asianajajaliiton mukaan jäljelle jääneet hoitavat niitä hyväntekeväisyystöinä.

Pääsyy ovat kehnot palkkiot. Ennen yksityiset avustajat saivat laskuttaa turvapaikka-asioista tuntikorvausta kuten muistakin jutuista. Syksyllä 2016 tuntikorvauksen tilalle tuli kiinteä palkkio.

– Samassa yhteydessä tehtiin useita muitakin turvapaikka-asioihin liittyviä lainmuutoksia, Asianajajaliiton oikeuspoliittinen juristi Elina Castrén muistuttaa.

– Tämä on kuitenkin ainoa jutturyhmä, jossa asiakohtaiset palkkiot ovat käytössä. Ne eivät kata työmäärää.

Osa tapauksista on todella vaikeita ja haastavia

Turvapaikanhakijoiden avustustehtäviä on hyvin monenlaisia.

Elina Castrénin mukaan osa niistä on siinä määrin helppoja, että kiinteä palkkio kutakuinkin riittää.

– Sitten on tapauksia, joissa avustajaa tarvitaan todella paljon. Kyse voi olla vaikkapa oikeudellisista näyttökysymyksistä tai asiakkaasta, joka on vaikeasti traumatisoitunut tai muutoin keskimääräistä ongelmallisempi, Castrén toteaa.

– Usein vaikeusastetta ja haastetta lisää asetelma, jossa asiakas ei ole saanut Maahanmuuttovirasto-vaiheessa lainkaan oikeusapua. Heitä on ollut paljon sen jälkeen, kun oikeusavun saamisen edellytyksiä tiukennettiin.

Korvaus on silti sama. Castrénin mukaan suuren työmäärän taksa on teoriassa olemassa, mutta sekin on asianajajille hyvin pulmallinen.

Asetusta muutettiin lokakuussa 2018 niin, että erityisistä syistä palkkio voi olla suurempi. Castrénin mielestä se saattaa auttaa yksittäistapauksissa, mutta se ei eliminoi asetuksen kaikkia epäkohtia. Se ei myöskään poista palkkioiden hyvin matalaa perustasoa.

Ennen oli useita alaan keskittyneitä asianajajia

Asianajajaliitto otti aiheeseen kantaa perjantaina julkaistussa Advokaatti-lehdessään. Siinä julkaistu juttu on tavallaan jatkoa valtioneuvoston joulukuussa julkaisemalle kyselyselvitykselle. Sen mukaan turvapaikanhakijoiden oikeusavun saamisessa on parannettavaa.

Selvityksen tekijä, Siirtolaisinstituutin erikoistutkija Outi Lepola pitää tilannetta ongelmallisena.

– Ennen oli asianajajia, jotka olivat keskittyneet turvapaikka-asioihin. Enää heitä ei ole samassa määrin. Ne jotka ottavat näitä juttuja vastaan, joutuvat nyt ikään kuin kompensoimaan saamatta jääviä tuloja paremmin tuottavilla tehtävillä, Lepola sanoo.

– Tämän seurauksena alalla on aikaisempaa vähemmän turvapaikka-asioiden kokemusta. Jos juttuja hoitaa vain silloin tällöin sivutoimisesti, kokemusta ei kerry samalla tavalla.

Oikeusapua pitäisi saada heti hakemuksen jälkeen

Joulukuisessa selvityksessä ehdotettiin useita toimia turvapaikanhakijoiden oikeusavun parantamiseksi.

Yksi oli hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden valitusaikojen palauttaminen normaalipituisiksi.

Toinen oli oikeusavun saaminen heti turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen. Sen arveltiin tehostavan prosessia kokonaisuudessaan.

– Nykyisen tilanteen taustalla vaikuttavat tapausten määrän nousu sekä samanaikaisesti tehdyt heikennykset hakijoiden oikeusturvassa, Outi Lepola selittää.

– Esimerkiksi valitusaikojen lyhentäminen vaikeuttaa oikeusavustajien työtä. Aikaa on liian vähän.

Lepolan mukaan Maahanmuuttoviraston puhuttelut eivät ole kaikilta osin riittävän perusteellisia. Puutteet kasvattavat virheiden mahdollisuutta ja kuormittavat valitusprosessia.

– Nopeaa ja edullista olisi, jos asiat hoidettaisiin heti hyvin ja oikeusapu olisi mukana jo alkuvaiheessa. Tällöin myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tulisi todennäköisesti enemmän ja kielteiset olisivat paremmin perusteltuja, Lepola arvelee.

– Tämä puolestaan helpottaisi ja nopeuttaisi hallinto-oikeuden päätöksentekoa. Asiat sujuisivat.

Selvityksen mukaan 70 prosenttia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista ei ollut hallintovaiheessa saanut lainkaan oikeusapua yksityiseltä eikä julkiselta puolelta.

Oikeusapua turvapaikkapuhutteluun saa vain, jos avustajan läsnäolo on erityisen painavista syistä tarpeen tai hakija on ilman huoltajaa maahan saapunut alaikäinen.

Yli puolet turvapaikka-asioita hoitavista asianajajaista kertoo, että myös esimerkiksi tulkkauskuluja on leikattu. Sen vuoksi niitä on jäänyt avustajien maksettaviksi.

Oikeusapu voi olla kirjaimellisesti elintärkeää

Myös Asianajajaliiton oikeuspoliittisella juristilla on parannusehdotuksia. Elina Castrénin mielestä turvapaikka-asioiden asiakohtainen palkkiojärjestelmä on syytä kumota.

– Tilalle pitää ottaa taas tuntiperusteinen järjestelmä, vaikka ei sekään ongelmaton ole, Castrén sanoo.

– Taloudellisesti se joka tapauksessa korvaisi eettisesti ja asianmukaisesti tehdyn työn.

Advokaatti-lehdessä korostetaan, että turvapaikkapäätöksissä oikeusapu on kirjaimellisesti elintärkeää.

Jos ihminen saa virheellisen kielteisen päätöksen, hän joutuu pahimmillaan käännytetyksi maahan, jossa hänen henkensä on vaarassa.