Uutiset

Asiantuntija haluaa olla hyvä ja hyödyllinen

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Tapani Vaahtoranta on johtanut Ulkopoliittista instituuttia vuodesta 1991 asti, jolloin hänen edeltäjänsä Paavo Lipponen valittiin eduskuntaan.

Tällä hetkellä instituutissa työskentelee 24 ihmistä, ja heistä yksitoista on suoraan tutkimustöissä.

Laitoksen rahoituksesta 75 prosenttia tulee opetusministeriön ”korvamerkitsemättömistä veikkausvaroista”, ja vuosibudjetti asettuu noin 1,2 miljoonaan euroon.

– Johtajan tuolilta ei tutkimusta ennätä tehdä, en minä ainakaan. Roolini on toimia ikään kuin toimitusjohtajana ja valmentajana, kun tutkijat pelaavat kentällä.

Vaahtoranta määrittelee instituutille kahtalaisen tehtävän. On tehtävä hyvää tutkimusta, mutta on myös sen pohjalta tuotettava Suomessa tarvittavaa soveltavaa tietoa – lähes reaaliajassa.

– Haluamme olla hyviä ja hyödyllisiä, hän kiteyttää. Tutkimuksellisena haasteena on nähdä nykyhetkeen, ja jos mahdollista, hieman eteenkinpäin.

Kansainvälisiin asioihin Vaahtoranta havahtui jo koulupoikana. Tuijottaessaan 60-luvulla tv-uutisfilmejä Lähi-Idän kuuden päivän sodasta ja Prahan panssareista hänessä heräsi kysymys, miten sodat ja konfliktit syttyvät ja miten niitä voitaisiin estää.

Sama uteliaisuus on ohjannut häntä sekä opinnoissaan Turun ja Princetonin yliopistoissa että nykyisessä työssään.

Paraikaa Suomessa leiskuu kipakka ulkopoliittinen sananvaihto, josta Vaahtoranta havainnoi kaksi erillistä, toisiinsa sekoittuvaa tasoa:

– On tämä ikuiskiista Natosta, josta jo 90-luvulla sanottiin kaikki. Keskustelu sotilaallisesta liittoutumisesta jatkuu, koska EU tiivistää koko ajan turvallisuuspolitiikkaansa: mennäkö syvemmälle mukaan vai ei? Liian paljon puhutaan ilman perustelua. Olisi siksi hyvä, jos ei puoleen vuoteen saisi käyttää sanaa Nato.

Toiseksi keskustelun tasoksi hän nimeää sen, tulisiko Suomen suuntautua kohti globaalia yhteisen turvallisuuden ajattelua vai pitää lähtökohtana omaa turvallisuutta.

– Olemme tilanteessa, että täytyy huomioida sekä itsekäs että laveampi näkemys. Ne on jotenkin nivottava yhteen. Ratkaisuihin vaikuttaa tottakai EU:n ja USA:n tulevaisuus.

Epävarmuutta lisää Venäjä, jonka pääsuunta on paljolti hämärän peitossa. Mikäli uhkaileva komentolinja valtaa naapurissa alaa, niin Suomessa vahvistuu oman turvallisuuden vaalimista korostava kanta. Ja päinvastoin.

Vaahtorannan mukaan presidentti Tarja Haloseen kohdistetussa arvostelussa ”on toki presidentinvaalit mukana kuvassa, mutta ulkopoliittista linjaa myös hahmotellaan aidosti”.

Eikö Tapani Vaahtoranta haikaile politiikkaan, kun instituutin edellinenkin johtaja on korkeissa valtiollisissa tehtävissä?

– Ei innosta. Olen sitoutumaton asiantuntija ja tyytyväinen rooliini.