Uutiset

Asiantuntija: Jos Niinistö tapaisi Obaman nyt, nämä kaksi asiaa olisivat pöydällä

Helsinki

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman toukokuun 13. päivä Washingtonissa.

Vaikka Valkoisessa talossa vierailevat samalla kaikkien Pohjoismaiden johtajat, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että presidentti Niinistö saa tapaamisessa hyvin tilaa tuoda esille Suomen kannalta tärkeitä kysymyksiä.

– Meillä on monia strategisia ulottuvuuksia, Tiilikainen sanoo ja viittaa muun muassa pitkään rajaan Venäjän kanssa.

Tiilikainen sanoo, että on hankala arvioida kaksi kuukautta etukäteen, mitä asioita Niinistö aikoo nostaa esille tapaamisessa.

Jos kokous pidettäisiin tänään, kukaan Pohjoismaiden johtajista ei voisi Tiilikaisen mukaan välttää puhumasta pakolaiskriisistä.

– Pakolaiskriisi olisi varmasti yhteinen iso puheenaihe. Myös terrorismin uhka on läsnä Euroopassa ja Pohjois-Euroopassa. Se on myös Yhdysvalloille iso teema. Koko Isis- ja vierastaistelijailmiö ja palaavat taistelijat ovat kaikille osapuolille isoja aiheita.

Tiilikaisen mukaan Niinistö puhuisi varmasti myös suhteista Venäjään ja suhteiden kehitysnäkymistä.

Jatkoa Yhdysvaltain ja Pohjoismaiden yhteistyölle

Tiilikainen pitää hienona, että Obama haluaa panostaa vielä presidentin uransa loppuhetkillä Yhdysvaltain ja Pohjoismaiden välisiin suhteisiin.

Vaikka huipputapaamisen yhdeksi aiheeksi onkin ilmoitettu Euroopan kiristynyt turvallisuustilanne, Tiilikainen ei usko, että se on tapaamisen motivaattori.

– Tapaaminen ei varmasti yksin liity maailmanpoliittiseen tilanteeseen tai siihen, että Itämeren piirin tilanne on muuttunut jännitteisemmäksi ja Yhdysvallat on taas tehnyt paluun tälle alueelle. Tämä on vanha perinne, jossa Yhdysvallat ja NB8 [Pohjoismaat ja Baltian maat] ovat käyneet jatkuvaa vuoropuhelua.

– Tässä on avaus tehty jo aiemmin yhteistyölle, ja nyt Obama haluaa jatkoa ennen kuin päättää tehtävissään.

Tiilikainen huomauttaa, että huipputapaamisen aihelistalla ovat myös arktiset asiat, jotka liittyvät keskeisesti myös Suomeen.

– Yhdysvallat päättää vuoden päästä keväällä puheenjohtajuuden arktisessa neuvostossa, ja Suomi jatkaa siitä.

Tiilikainen sanoo, että arktisesta alueesta on tullut globaalin politiikan kenttä, kun uusia energiaresursseja ja kulkureittejä on paljastumassa.

Huipputapaamisen aiheiksi on ilmoitettu Pohjoismaiden ja Yhdysvaltain yhteistyö muun muassa terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden vastaisessa toiminnassa, ydinturvallisuudessa, arktisissa asioissa, humanitaarisessa avussa, kestävän kehityksen edistämisessä sekä ympäristö- ja terveyskysymyksissä.

Keskusteluissa käsitellään myös Euroopan turvallisuutta, kauppasuhteita sekä muuttoliikettä ja pakolaiskriisiä.