Uutiset

Asiantuntija: Metsästysseura voi olla herrakerhoa parempi paikka verkostoitumiseen – “Herraklubit eivät enää tänä päivänä ole kovin merkittäviä”

Miehet oppivat verkostoitumaan toistensa kanssa jo kouluissa. Työelämässä miesten verkostot ruokkivat naisia syrjiviä rakenteita ja vallan keskittymistä miehille. Tasa-arvovaltuutetun mukaan tämä on suljettuja kerhoja isompi ongelma.
Helsingin Pörssiklubi on äänestänyt sääntömuutoksesta, jonka jälkeen jäseneksi otettaisiin myös naisia.

Esimerkiksi jahtiseurat ja erilaiset epäviralliset verkostot ovat naisilta suljettuja herrakerhoja tehokkaampia verkostoja niille, jotka havittelevat valtaa itselleen. Tätä mieltä on professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

Vapaamuotoinen jahtireissu antaa metsästyskokemuksen, mutta myös mahdollisuuden tavata ja verkostoitua sellaisten ihmisten kanssa, joiden tunteminen auttaa etenemään yhteiskunnan, politiikan tai talouselämän portaikossa ylöspäin.

– Tällaiset vanhat herraklubit edustavat perinteisiä tapaamisfoorumeita, jotka eivät enää tänä päivänä ole kovin merkittäviä. Vaikuttajat kyllä tapaavat toisiaan ilman näitä muodollisia kerhojakin, Ruostetsaari sanoo.

Ruostetsaaren mukaan naisilta suljettujen herrakerhojen aika alkaa olla ohitse. Yhteiskunnallinen paine vaatii perinteisiä miesten linnakkeita muuttumaan.

– Kyllä se kertoo yhteiskunnallisesta muutoksesta, etteivät tällaiset suljetut kerhot näytä legitiimeiltä. Ajattelutavan muutoksesta kertoo se, että monet haluavat erota kerhosta, joka haluaa pysytellä herrakerhona, hän sanoo.

Vanhakantaiset ajattelutavat elävät

Helsingin Pörssiklubi järjesti keskiviikkona äänestyksen, jonka mukaan yli puolet äänestäneistä avaisi jäsenyyden naisille. Klubin sääntömuutos vaatii kuitenkin vielä yhden äänestyksen ennen kuin ovet naisille avautuvat kokonaan.

Muutos ei kuitenkaan miellytä kaikkia.

Iltalehden haastattelema liikemies Kyösti Kakkonen totesi torstaina lehden haastattelussa, että “miehistä on tulossa kuohittuja tohvelisankareita”.

– Olemmeko me miehet todella niin heikkoja, että emme kunnioita perinteitä, vaan hyppäämme heti seinille, kun joku sanoo ”pöö, naistenkin pitää päästä jonnekin”, Kakkonen pohti.

Ruostetsaari naurahtaa ääneen kun häneltä kysyy, miten paljon Kakkosen kommentit kuvastavat suljettujen herrakerhojen ajatusmaailmaa.

– Siellähän tietysti on vielä tätä ajattelutapaa, eikö se Suomalaisen Klubin puheenjohtaja korostanut sitä, että muutokset eivät tapahdu nopeasti.

Helsingin Suomalainen klubi on pitänyt kiinni säännöistään, joiden mukaan kerhon jäseneksi pääsevät vain miehet. Tämän vuoksi muun muassa kokoomuslaiset poliitikot ovat aikoneet erota kerhon jäsenyydestä.

 

Miehet verkostoituvat keskenään

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo, että Suomessa erilaiset verkostot ovat jo lähtökohtaisesti hyvin sukupuolittuneita.

Miehet oppivat jo koulussa verkostoitumaan toisten miesten kanssa ja tämä sama toimintamalli siirtyy myöhemmin työelämään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

– Kyllähän Suomessa johtopaikoille pääsemistä voi helpottaa se, että ihmiset ovat verkostoituneet jo opiskeluaikoina. On oltu samassa oppilaitoksessa tai reserviupseerikoulussa tai samassa metsästysporukassa. Epämuodollisia verkostoitumistapoja on monenlaisia, Maarianvaara sanoo.

Hiljan julkaistuissa eduskunnan tasa-arvotutkimuksesta käy ilmi, että politiikassa miehet verkostoituvat ja luottavat miehiin. Tämä johtaa siihen, että poliittinen valta keskittyy osin verkostojen kautta miehille.

– Suomessa sukupuolittuneisuus on hyvin voimakasta niin työelämässä kuin politiikassa. Itse toivoisin, että siitä päästiin jo eroon ja sukupuolittuneista verkostoista päästäisiin eroon ja annettaisiin tilaa moniäänisyydelle.

Yhdistys valitsee itse jäsenensä

Suomessa yhdistykset voivat itse määritellä sen, kenet yhdistyksen jäseneksi hyväksytään, joten herraklubien toiminnassa ei ole juridisesti mitään ongelmaa. Kerhot voivat täysin laillisesti sulkea ovensa ihmisiltä, joita he eivät halua jäsenikseen.

– Jos asiaa katsoo juridisesti tasa-arvolain kannalta, ongelmia ei ole. Yhteiskunnallinen ongelma on kuitenkin se, että naiset ylipäätään ovat talouselämän johtopaikoilla vahvasti aliedustettuina, joten tällaiset kerhot saattavat ylläpitää rakenteita, jotka tukevat taloudellisen vallan keskittymistä miehille, Maarianvaara sanoo.

Naisasialiitto Unionin jäseneksi pääsevät vain naiset

Naisasialiitto Unionissa on jo vuosia käyty keskustelua siitä, pitäisikö jäseneksi hyväksyä myös miehet, mutta äänestysten jälkeen muutosta ei ole tehty.

Edelleen Unionin jäseneksi voivat liittyä vain naiseksi tai naiseksi itsensä kokevat ihmiset.

– Viimeksi asiasta on äänestetty viime syksynä ja uskon, että asiasta tehdään taas aloite, ja siitä äänestetään lähivuosina, pääsihteeri Milla Pyykkönen sanoo.

Pyykkönen kuitenkin huomauttaa, että naisasialiitto Unioni on jo lähtökohdillaan täysin toisenlainen järjestö kuin naisilta suljetut herrakerhot.

– Toimintamme eroaa siinä, että ihmiset, jotka ovat jollain tavoin alistetussa asemassa yhteiskunnassa kokoontuvat keskenään ja miettivät omista lähtökohdistaan sitä, miten he voisivat muuttaa yhteiskuntaa ja kokisivat olonsa turvalliseksi. Pörssiklubissa on taas enemmän kyse siitä, että valtaapitävät haluavat sulkea muut pois, Pyykkönen sanoo.

Juttua korjattu 27.9.ö klo 17.48: Korjattu kirjoitusvirheitä. Milla Pyykkösen nimi korjattu oikeaan kirjoitusasuun.