fbpx
Uutiset

Asiantuntija: Työtunteihin tuijottaminen ei ole paras keino lisätä työn tuottavuutta

EVA julkisti tiistaina selvityksen, jonka mukaan Suomessa tehdään EU-alueen lyhyintä työviikkoa kokoaikaisten työntekijöiden vertailussa.

Työaikoihin erikoistunut psykologi Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta sanoo, että työajan lisääminen ei ole paras tapa lisätä työn tuottavuutta. Hänen mielestään työtuntien lisäämiseen tähtäävä keskustelu on saanut muutenkin liian ison huomioarvon.

– Keskeinen kysymys pitäisi olla: miten saadaan pidennettyä niin sanottua ydintyöaikaa. Sitä työaikaa, jota käytetään siihen tehtävään, jota ollaan työpaikalla ensisijaisesti tekemässä.

Sallinen sanoo, että tutkimusten mukaan Suomi organisaatiomuutosten kärkimaa Euroopassa. Suomessa noin 50 prosenttia työntekijöistä on tutkimukseen mukaan kokenut ison organisaatiomuutoksen viimeisen kolmen vuoden aikana. Vastaava luku Saksassa on noin 30 prosenttia.

– Muutosten aikana ja sen jälkeen joudutaan opettelemaan uuden organisaation tavoille, mikä vähentää sitä ydintyöaikaa, mitä pitäisi tehdä työpaikalta ulospäin.

Sallisen mukaan työn tuottavuuden kannalta keskeistä on myös työn joustavuus. Suomessa valtava joukko työntekijöitä ei pysty suoriutumaan kokoaikaisesti työstä tuki- ja liikuntaelinsairauksien tai mielenterveydellisten sairauksien takia.

Sallisen mielestä Suomessa pitäisikin keskittyä pohtimaan enemmän sitä, miten työaikaa voidaan sovittaa jäljellä olevaan työkykyyn, kun se heikkenee. Jos työtä pystyisi tekemään joustavammin, se voisi Sallisen mukaan auttaa osatyökykyisiä jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään.

– Isot menetykset tulevat kansantaloudellisesti siitä, että meillä jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle noin 25 tuhatta ihmistä. Työn joustavuus on keskeisempi seikka kuin se, että tehdään tunti enemmän tai vähemmän viikossa.

Toisaalta työajan joustoja voidaan Sallisen mukaan kehittää tukemaan nykyistä paremmin myös yrityslähtöisiä tarpeita.

– Tällä voidaan tukea työn tuottavuutta luultavasti paremmin kuin viikkotyöajan kategorisella pidentämisellä.

Myös työturvallisuuden kannalta pidemmät työpäivät eivät ole Sallisen mielestä perusteltuja.

– Tutkimuksissa on jonkin verran viitteitä siitä, että työtapaturmariski lisääntyy, kun työvuorot pidentyvät.

Sallisen mukaan Suomessa myös tehdään paljon piilotyötä, eli ylitöitä, joita työntekijä ei laskuta työnantajalta. Työolotutkimus vuodelta 2013 kertoo, että palkansaajista 28 prosenttia teki palkatonta ylityötä keskimäärin yhdeksän tuntia kuukaudessa. Sallinen pohtii, että työntekijät eivät olisi välttämättä enää niin sitoutuneita tekemään palkattomia ylitöitä, jos työaikaa korotetaan pakolla.

– Työntekijät saattavat alkaa vähentämään tätä yhdeksän tunnin piilotyötä, jos virallinen työaika pidentyy. Tämäkin takia on vaikea ennustaa, minkälainen dynaaminen vaikutus työaikojen pidennyksellä todella olisi työn tuottavuuteen.

– Siinä mielessä näkisin, että turvallisempaa ja varmempaa olisi panostaa ydintyöajan lisäämiseen ja työajan joustojen lisäämiseen.

 

Asiasanat

Menot