Uutiset

Asiantuntija verkkokyselyistä: Suomessa on edustuksellinen demokratia, mutta voi kansalta silti kysyä

Verkkokyselyt ovat hyvä keino aktivoida ihmisiä, mutta kansanedustajilla on äänestäjien antama valtuus päättää itse. Kysely kellojen siirtelystä luopumista kaatui jo ennen avautumistaan.
Professori

Suomalaisilla on mahdollisuus kertoa ensi viikolla alkavassa otakantaa.fi-palvelun kyselyssä kantansa kellojen viisareiden siirtelystä. Kyselyn järjestää liikenne- ja viestintäministeriö.

Vaikka asiasta kysytäänkin kansalaisilta, niin lopullisen päätöksen tekee eduskunta.

Aalto-yliopiston tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen professori Jarno Limnéll toteaa, että kansanedustaja harkitsee toki itse, miten kyselyt vaikuttavat hänen päätöksentekoonsa.

Hän muistuttaa, että Suomessa on käytössä edustuksellinen demokratia, joka tarkoittaa sitä, että äänestäjät valitsevat edustajat, joilla on valtuudet tehdä päätöksiä heidän puolestaan.

– Kansanedustajat tekevät päätökset, mutta voiko kansanedustaja äänestää eduskunnassa nettikyselyn tulosten perusteella, Limnéll miettii.

Hän lisää, että kansanedustajankin pitää säilyttää sopiva kriittisyys.

Kyselyt aktivoivat ihmisiä

Limnéll uskoo, että kansalaiskyselyiden määrä tulee vain kasvamaan.

– Kyselyt ovat yksi keino saada ihmiset aktivoitumaan ja kiinnostumaan politiikasta.

Limnéllin mielestä se on hyvä asia, mutta kaikkiin päätöksiin kansalaiskyselyt eivät sovi. Limnéllin mukaan ihmisiltä ei pitäisi kysyä esimerkiksi sitä, mikä hävittäjä pitäisi hankkia.

– Tai jos kysytään sotesta, niin ainakaan minun tiedoillani sote-kysymyksiin ei voi vastata.

Hän ei myöskään lähtisi tekemään kansalaiskyselyä siitä, pitäisikö joku henkilö erottaa tehtävästään.

Tuloksia ei saa manipuloida

Limnéllin mukaan kyselyiden tulosten arvioiminen vaatii ammattitaitoa. Ei riitä, että kysytään, vaan täytyy myös olla varma, ettei tuloksia päästä manipuloimaan.

Hän lisää, ettei mediankaan kannata lähteä liian herkästi uutisoimaan kyselyiden tuloksia, jotka eivät ole tieteellisesti päteviä.

– Facebookissa ja iltapäivälehdissä on jatkuvasti kyselyitä. Niiden tulosten perusteella ei kannata uutisoida, että kaksi kolmesta suomalaisesta on tätä ja tätä mieltä.

Hänen mukaansa kyselyissä on tärkeää muun muassa tietää, kuinka moni on vastannut, heidän ikänsä ja sukupuolensa.

Kansalaiset mukaan valmisteluun

Oikeusministeriön ylläpitämä otakantaa.fi tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden ottaa kansalaiset mukaan asioiden valmisteluun.

Esimerkiksi ministeriö, kunta tai muu viranomainen voi kerätä palvelussa vuorovaikutteisesti tietoa ja mielipiteitä erilaisista valmisteluun tulevista tai valmistelussa olevista asioista.

Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeuksien yksikön asiantuntija Sami Demirbas kertoo, että jotkut otakantaa.fi-palvelun kyselyt tai keskustelut nousevat suosituiksi ja niihin osallistuu tuhansia ihmisiä.

– Kesäajasta luopuminen näyttää olevan niin suosittu aihe, että palvelu kaatui jo keskiviikkoiltana, vaikka kysely avataan vasta myöhemmin syyskuussa, Demirbas kertoo.

Hän lisää, että myös EU:n komission järjestämä kysely aiheutti palvelun kaatumisen.

– Kesäaika-aihe saa ihmiset liikkeelle.

Kielelliset oikeudet kiinnostivat

Oikeusministeriön ylläpitämä palvelu on toiminut jo parikymmentä vuotta. Demirbasin mukaan tietyissä piireissä palvelulla on vahva brändi, vaikka osa ihmisistä ei ole kuullutkaan palvelusta.

– Viime aikoina yksi suosittu aihe liittyi kielellisiin oikeuksiin. Keskustelijoita oli satoja.

Osa sivuilla kävijöistä vain seuraa keskusteluja. Kyselyihin sen sijaan vastataan herkemmin.

Jos aiheena ovat esimerkiksi sosiaali- tai terveysalan kysymykset, niin keskusteluun voi osallistua myös niin, etteivät kaikki muut näe kommentteja.

– Ne ovat niin herkkiä aiheita, että vastaukset näkyvät vain kyselyn laatijoille.

Kaikkiin keskusteluihin ei tarvitse rekisteröityä. Demirbasin mukaan keskustelun tai kyselyn laatija päättää, tarvitaanko rekisteröitymistä.

– Otakantaa.fi-palvelussa mennään aina asia edellä.

Osa keskusteluista on auki viikkoja, osassa on tiukka aikaraja.

– Valtakunnalliset aiheet ovat usein suositumpia, mutta silloinkin ne ovat usein ihmisten arkea koskettavia kysymyksiä.