Uutiset

Asiantuntijat epäilevät Liberan kantelun menestymistä komissiossa – “Melkein sanoisin, että tämä on asia, joka ei kuulu EU:lle”

Ajatuspaja Liberan mukaan Suomen työehtosopimusten yleissitovuus on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, sillä se antaa kilpailuetua järjestäytyneille suurille yrityksille. Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg epäilee kantelun menestymismahdollisuuksia: "Ei kuulu EU:lle."
EU-komissio otti Liberan kantelun vastaan 19. syyskuuta. Käsittely kestää kuitenkin kauan, jos kantelu ylipäätään käsitellään. Komissio kuulee silloin Suomen valtiota useita kertoja.

Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Helsingin yliopistosta kertoo, että yleensä Euroopan unionin jäsenmaiden työmarkkinaosapuolten asemaa ei EU-oikeudessa säännellä. Libera on jättänyt kantelun Suomen työehtosopimusten yleissitovuudesta EU-komissiolle.

– Minä melkein sanoisin, että tämä on asia, joka ei kuulu EU:lle, sanoo Leino-Sandberg Lännen Medialle.

Hänen mukaansa kilpailuvaikutuksia kyllä seurataan EU:n talouspolitiikassa, mutta EU antaa talouteen pikemminkin suosituksia.

Jos EU-komissio jostain syystä veisi Liberan kantelun rikkomusmenettelyyn ja EU-tuomioistuimeen asti sekä voittaisi oikeudenkäynnin Suomen valtiota vastaan, tuomioistuimen päätös olisi velvoittava. Leino-Sandberg ei kuitenkaan usko Liberan kantelun johtavan mihinkään.

– EU-komissio voi puuttua vain asioihin, joita säädellään EU-oikeudessa, ja niissäkin sillä on paljon harkinnanvaraa. Työmarkkinaosapuolten asema on huomattavan poliittinen kysymys, kertoo Leino-Sandberg.

Kyse elinkeinovapauden ja työntekijöiden suojelun suhteesta

Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta on samoilla linjoilla Leino-Sandbergin kanssa. Toisaalta hän odottaa EU-komission reaktiota ensin.

– Juridisesti kantelu on aika problemaattinen. Toistakin mieltä voi olla asioista. Tätä ei voi käsitellä yksittäistapauksena, vaan kyse on elinkeinovapauden ja työntekijöiden suojelun suhteesta, Koskinen sanoo.

Hänen mukaansa kysymys pitää ratkaista kansallisesti ja poliittisesti, ei juridisesti.

– EU-oikeuden näkökulmasta kysymys kuuluisi Suomen ratkaistavaksi. Sosiaalipoliittinen lainsäädäntö kuuluu ensisijaisesti kansalliseen harkintaan.

Koskinen kuitenkin muistuttaa, että yleissitovuus voi kaivata hienosäätöä. Oikeat tahot siihen ovat työmarkkinaosapuolet ja eduskunta.

Pienyritykset eivät aina pääse sopimaan paikallisesti

Liberan toiminnanjohtajan Mikko Kiesiläisen mukaan suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän yleissitovuus mahdollistaa pienten yritysten ja myös muualla EU:ssa toimivien yritysten sorsimisen Suomessa.

Järjestäytymättömät työnantajat eivät pääse osallisiksi esimerkiksi paikallisen sopimisen mahdollisuudesta. Kaikki pienyritykset eivät pysty liittymään työnantajaliittoihin, vaikka haluaisivat. Näin ne menettävät kilpailuetua.

Liberan mukaan Suomen yleissitovuus nykymuodossaan rikkoo paitsi Suomen perustuslakia, myös EU:n kilpailuoikeutta. Siksi se teki kantelun EU-komissiolle.

– Suomessa ei ole instanssia, johon asiaa pystyisi viemään eteenpäin. Ei ole perustuslain jälkitarkastusmahdollisuutta, sanoo Kiesiläinen.

Hänen mukaansa Libera turvautui EU-kanteluun, sillä kotimaisten vaikutuskanavien kautta yleissitovuuden lieventäminen ei ole edennyt. Näitä ovat eduskunta ja työmarkkinaosapuolet.

EU-komissio vahvisti ottaneensa vastaan Liberan kantelun ja arvioivansa sen. Se päättää piakkoin, lähteekö se viemään asiaa eteenpäin.

Wahlroos ja Berner ovat vaikuttaneet Liberassa

Libera on suomalainen ajatuspaja, jonka hallituksen puheenjohtaja on kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.). Hallituksessa istuvat myös muun muassa pankkiiri Björn Wahlroos ja Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves.

Myös liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) vaikutti Liberan hallituksessa puheenjohtajana ministeripestiinsä saakka.

Liberan kantelu

Libera on tehnyt kantelun Suomen valtiota vastaan työehtosopimusten yleissitovuudesta EU-komissiolle. Kantelun on laatinut Liberan toimeksiannosta asianajotoimisto Borenius.

Ajatuspaja Liberan kantelun mukaan Suomen vahvaan yleissitovuuteen perustuva työehtosopimusjärjestelmä on ristiriidassa Euroopan unionin oikeuden kanssa muun muassa perusvapauksien ja kilpailuoikeuden näkökulmasta.

Kantelun mukaan yleissitovuus estää työsuhteiden syntymistä ja vaikeuttaa pienten yritysten mahdollisuuksia kilpailla suurten, asemansa jo vakiinnuttaneiden yritysten kanssa.

EU-komission edustusto Helsingissä vastaanotti kantelun 19. syyskuuta. Komissio antaa kahden viikon kuluessa vastauksen, ottaako se kantelun käsittelyyn.

Komissio voi halutessaan viedä kantelun EU-tuomioistuimeen, joka voi tehdä Suomea sitovan ratkaisun.