fbpx
Uutiset

Askel vippaa vinoon ja varpaat vinksottavat

Jalat huomioidaan yleensä vasta pakon edessä. Lääkärin vastaanotolle hakeudutaan siinä vaiheessa, kun kävely ei luonnistu, kipu yltyy tai kenkä ei mene jalkaan.

– Joskus ihmiset laiminlyövät vuosikausia tällaiset asiat. Sitten tullaan ortopedin vastaanotolle, kun varpaat ovat toistensa päällä ja oletus on, että tehdään siitä uusi jalka, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Markus Torkki sanoo.

– Jos virheasennot kehittyvät riittävän pitkälle, ei niitä pysty millään konstilla korjaamaan niin, että jalasta tulisi entisenlainen.

Torkki työskentelee helsinkiläisessä Lääkärikeskus Dextrassa ja on erikoistunut etenkin jalkaterän vaivoihin kuten vaivaisenluihin ja vasaravarpaisiin.

Virheasennot ovat hyvin yleisiä, sillä joidenkin arvioiden mukaan jopa 70 prosentilla suomalaisista on jonkinlainen jalan rakenteellinen ongelma. Tyypillisin näistä on ylipronaatio eli jalkaterän ja nilkan liiallinen kääntyminen sisäänpäin.

Vaikka jalka olisikin virheellisessä asennossa, ei se välttämättä oireile. Rajanveto normaalin ja epänormaalin välille onkin Torkin mukaan erittäin vaikeaa.

– Niin kauan kuin jalka on oireeton, en olisi kovin huolestunut. Siten tämä vaiva eroaa esimerkiksi verenpainetaudista tai diabeteksesta, jotka voivat muhia ihmisellä pitkäänkin ilman, että hän on tietoinen niistä.

Leikkaus on viimeinen vaihtoehto
Jalan virheasentoja pyritään ensisijaisesti korjaamaan muuten kuin leikkaamalla.

– Pelkästään kivun voimakkuus ei ratkaise, vaan kestollakin on merkitystä, Torkki sanoo.

Vaivaisenluukivun minimikesto on hänen mukaansa kolme kuukautta, minkä jälkeen leikkausta ryhdytään vasta harkitsemaan.

– On tavattoman vaikeaa ennustaa, miten jalkavaiva yksittäisellä ihmisellä kehittyy.

Tilanne voi usein korjaantua ilman leikkausta ajan mukana. Vastaavasti virheasento ei sellaisenaan edellytä operaatiota.

– Jos vaivaisenluupotilaalla ei ole mitään erityistä kipua ongelmakohdassa, minä en suostu leikkaamaan häntä. Eikä muidenkaan pitäisi, sillä silloin me altistamme hänet sille, että jalassa on ongelmia leikkauksen jälkeen.

Jalkakirurgiaa ei ole juurikaan arvostettu, vaan sitä on pidetty eräänlaisena toisen luokan kirurgiana.

– Maamme sairaaloissa on perinteisesti annettu uusille taloon tulleille lääkäreille ensimmäiseksi itsenäiseksi leikkaustehtäväksi esimerkiksi vaivaisenluun korjaaminen. Se on johtanut monesti hyvinkin huonoihin tuloksiin.

Jos vaiva ei vaadi leikkausta, apua kannattaa hakea esimerkiksi sellaiselta fysioterapeutilta, joka tuntee jalan toimintaa ja osaa ohjata liikeharjoituksia.

Tarjolla on myös paljon erilaisia apuvälineitä kuten tukipohjallisia. Niiden toimivuudesta ollaan kuitenkin montaa eri mieltä.

Torkki mainitsee esimerkkinä amerikkalaistutkimuksen, jossa kasvuikäisten jalkaongelmia pyrittiin ehkäisemään yksilöllisesti tehtyjen jalkatukien avulla.

– Virheasento jopa paheni siinä ryhmässä, joka käytti jalkatukea.

Migreeni ei säteile varpaista

Selkäkipua, niska-alueen ongelmia tai joskus jopa migreeniä selitetään jalan virheasennoilla tai eripituisuudella.
– Jos ihmisellä on selkä kipeä, vikaa tulisi etsiä selästä, jos taas lonkka on kipeä, lonkasta. Ei kaikkia tukielinvaivoja voi laittaa jalan toimintahäiriön tiliin, Torkki sanoo.

Jos kipu säteilee muualle kuin jalkaterän alueelle, on se tyypillisimmillään rasituskipua sääressä tai jännetulehtumia.
Liikuntaharrastuksilla ja lihastasapainolla on merkitystä ennaltaehkäisyssä, mutta virheasennot selittyvät vain poikkeustapauksissa lihasten heikkoudella.

– Jalassa vaikuttavat niin isot voimat silloin, kun virheasentoja alkaa kehittyä, että lihaksisto ei pysty pistämään riittävästi vastaan.

Jalan virheasento on vahvasti periytyvä asia. Koska vanhempiaan ei voi valita, ongelmaa voi parhaiten ehkäistä kiinnittämällä huomiota siihen, millaisia kenkiä käyttää.

Jos epäilee, että kaikki ei ole jalkapohjissa kohdallaan, kannattaa hakeutua ortopedin tai jalkoihin erikoistuneen fysioterapeutin tutkittavaksi jo varhaisessa vaiheessa. (HäSa)

Menot