Uutiset

Asuntolainan verovähennys puhuttaa

Keskustelu asuntolainojen verovähennysoikeudesta on taas saanut uutta tuulta siipiensä alle. Kuvaavaa keskustelulle on, etteivät poliittiset päättäjät halua siihen juurikaan osallistua. Asia on heille liian arka.

Keskustelua pitävät lähinnä yllä valtion korkeat virkamiehet ja ekonomistit. Viimeksi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen totesi Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis osallistumaan keskusteluun.

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtaman verotyöryhmän odotetaan loppuraportissaan ehdottavan muutoksia nykykäytäntöön, eli verovähennysoikeuden rajoittamista tai jopa kokonaan poistamista.

Järkeviä perusteluja muutokselle löytyy. Merkittävin niistä on se, ettei asunnonostaja loppupeleissä hyödy vähennyksestä, koska sen tuoma hyöty menee hintoihin. Ihan samalla tavalla hintoihin on mennyt ainutlaatuisen alhainen korkotaso.

Asuntolainaa saa keskimäärin vain kahden prosentin korolla. Näin edullista rahaa ei pankeista ole jaettu koskaan ennen.

Seuraukset näkyvät. Jopa taantumavuotena 2009 asuntojen hinnat Suomessa nousivat, ja kuluvan vuoden aikana hintojen nousu on kivunnut keskimäärin yli viiden prosentin.

Sen minkä asunnonostaja korossa voittaa, sen hän häviää asuntojen hinnoissa. Lopputulos on siis plus miinus nolla.

Juuri matalien korkojen aikana verovähennysoikeutta olisi hyvä muuttaa. Pallo on poliitikkojen käsissä. Asuntolainaa on 700 000 suomalaisella, ja he ovat aktiivista väkeä myös vaaliuurnilla. Yksikään puolue ei halua ärsyttää tätä poliittisesti tärkeää ryhmää.

Siksi poliitikot eivät halua ottaa asiaan julkisesti kantaa. Poikkeuksen teki aikoinaan vasemmistoliittoa johtanut Suvi-Anne Siimes. Hän totesi tuon edellä kerrotun vähennysoikeuden vaikutuksen hintakehitykseen ja sen, että korkovähennys suosii hyvätuloisia, koska heillä on varaa ottaa suuria asuntolainoja. Siimeksen mielestä valtion olisi tuettava enemmän vuokralla asumista.

Puhe aiheutti vastalauseiden myrskyn, ja Siimes teki omat johtopäätöksensä. Hän ei tuon jälkeen palannut asiaan julkisuudessa.

Nyttemmin kolmen suuren puolueen – kokoomuksen, keskustan ja SDP:n – puheenjohtajat ovat ilmoittaneet, etteivät he aio kajota korkovähennysoikeuteen.

Sen verran asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sentään uskalsi tulevaisuuden verhoa raottaa, että arvioi vähennysoikeuteen tulevan ensi vaalikaudella muutoksia.

Vaalien läheisyyden takia asuntoministeri pyrki korostamaan, ettei kokoomuksella ole vielä asiaan virallista kantaa.

Matalan koron ja vähennysten yhdistelmä on nostanut lainasummat huippuunsa. Velkaisimpien kotitalouksien tilanne onkin se, että jo pienet koronnousut vievät maksukyvyn tiukalle. Jos samaan aikaan vielä rajataan lainojen korkovähennysoikeutta, voi maksukyky pettää lopullisesti.

Tässä piilee se mitalin toinen puoli, joka on otettava huomioon poliittisia päätöksiä tehtäessä.