fbpx
Uutiset

Ateismi = uskonto ei ole perusteltu

Olen yrittänyt käydä mielipiteenvaihtoa tällä palstalla Juhani Lindgrenin kanssa käyttäen käsitteitä, jotka määrittävät ateismin jonkinlaiseksi oppijärjestelmäksi. Joudun kuitenkin toteamaan, että tällainen käsitys ateismista on virheellinen.

Pahoittelen, että tekstissäni 4.2.2005 käytin huolettomasti ateismin käsitettä kuin se olisi yhtä ns. tieteellisen ateismin kanssa.

Pelkkä “ateismi” on kuitenkin yläkäsite erilaisille katsomuksille, joille yhteistä on vain se, että niissä ei uskota jumaliin. Omaksumani tieteellinen ateismi on siis vain yksi ateismin erikoistapaus.

Yläkäsitteenä ateismi on vastinpari teismille, jonka yhtenä erikoistapauksena on kristinusko. Ateismi ja teismi eivät kumpikaan ole uskontoja, vaan filosofisia käsitteitä. Agnostismi taas ei kuulu teismi-ateismi -akselille ollenkaan, koska siinä ei vastata kysymykseen jumalauskosta, vaan kysymykseen tiedon saannin mahdollisuudesta tässä asiassa. Agnostikko voi olla teisti tai ateisti.

Ei pitäisikään ilmaista luettelomaisesti “kristitty, agnostikko ja ateisti”, kun nämä sanat kuvaavat eritasoisia asioita. Esimerkki eläinkunnan puolelta valaissee asiaa: Sanat eivät ole verrannollisia kissapetojen luetteloon “ilves, tiikeri ja leijona”, vaan vaikkapa selkärankaisia kuvaaviin sanoihin “ilves, naaras ja kavioeläimet”.

Lindgren kirjoitti 21.2.2005 ateismiin kuuluvan “jumalauskon puuttumisen voimakasta korostamista” ja “toistuvaa tunnustautumista ateismiin” merkkeinä kulttimaisuudesta eli uskonnollisesta toiminnosta.

Tulkitsen tämän siten, että kristittynä hän kauhistuu, kun totean julkisesti olevani ateisti ja kehtaan vielä keskustellakin katsomuksestani. Muutakaan en voi tulkita, kun hän ei maininnut mitään esimerkkejä.

Lindgren: “Ateismiin liittyy myös selvä pyrkimys levittää omaa ajatustapaansa ja samalla esittää kritiikkiä uskonnosta yleensä ja kristinuskosta erityisesti.” Tämäkään ei ole koko kuva ateismista, mutta se pätee osin vapaa-ajattelijaliikkeeseen, joka on yksi tieteellisen ateismin ilmentymä. Tieteellisistäkin ateisteista vain osa kuuluu vapaa-ajattelijoihin. Vapaa-ajattelijat arvostelevat yleensä valtauskontoa, koska se on tunnetuin ja sillä on usein erioikeuksia muihin katsomuksiin nähden.

Huomautan, että Lindgrenin tulkinnalla “lähetyksellisestä tavoitteesta” myös kaikki poliittiset puolueet saadaan uskonnollisiksi, koska ne levittävät omaa ajatustapaansa.

Ateistiseen katsomukseen voidaan toki liittää sotaisia piirteitä siinä missä uskontoihinkin. Neuvostoliitossa on tietääkseni toiminut Stalinin aikana “Taistelevat ateistit” -niminen järjestö, jonka tavoitteena oli mm. kieltää uskonnon harjoittaminen kokonaan. Puuttuminen tähän oikeuteen olisi sekä YK:n ihmisoikeusjulistuksen että Suomen perustuslain vastaista, eikä Vapaa-ajattelijain liitto vastusta kumpaakaan.

Tomi S. Mäkinen,

vapaa-ajattelija

Hämeenlinna

Menot