Uutiset

Atsaleat kukkivat pian Vahteristossa

Usean vuoden ajan itänyt ajatus atsalea- tai alppiruusupuistosta on toteutumassa. Riihimäen kaupungin puisto-osasto istuttaa Vahteristoon parisataa atsalean tainta, jotka saadaan Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteen laitokselta.

– Pääsimme koepaikkakunnaksi, kun yliopisto jalostaa puistoatsaleoista Suomen olosuhteissa menestyviä kesävihantia lajikkeita. Vahteristo valittiin puiston paikaksi, koska siellä taimien toivotaan säilyvän ilkivallalta tai varkauksilta, kertoo kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund Riihimäeltä.

Vahteristo sopii myös maaperältään atsalealle, joka vaatii kasvaakseen happaman ja mielellään suoperäisen maaperän. Suomen luonnossa kasvaa luonnonvaraisena atsaleakasveihin kuuluva suopursu. Puistoatsaleoista syntyy näyttävämpi kukkiva puisto, jossa keväällä loistavat oranssin, punaisen ja keltaisen eri sävyt keijumaisen keveissä pensaissa.

Jo suunnitteluvaiheessa Tero Westerlund hahmottelee puiston laajentamista paitsi vuotuisin atsaleaistutuksin, myös happaman maan kasvein kuten alppiruusuin ja hortensioin.

Varkaat veivät alppiruusut

Riihimäelle istutettiin jo 1980-luvulla alppiruusuja ja atsaleoja Räätykänmäkeen, Kumelaan ja Urheilupuistoon uimahallin rinteeseen. Istutuksista on enää pieni osa jäljellä, sillä kaupunkilaiset varastivat taimia.

– Kun sain jonkun verekseltään kiinni lapio kädessä, taimivaras selitti luulleensa alppiruusuja jonkin vanhan puutarhan villiintyneiksi kasveiksi. Kaikenlaisia muitakin selityksiä keksittiin. Nyt toivotaan vilkkaan ulkoilualueen turvaavan atsaleoille rauhallisen kasvupaikan, Tero Westerlund kertoo.

Vahteristonpuistossa on valmis kulkureitistö ja maaperän kuivatus kunnossa. Istutuspaikalla tarvitaan vain pientä vesakon raivaamista ennen istutuksen alkamista keväällä. Kesän ajan taimia kastellaan,lannoitetaan ja rikkaruohot kitketään, mutta niiden juurruttua pensaat saavat kasvaa luonnonpuistossa ilman puistotyöntekijöiden apua.

Tero Westerlund haaveilee Vahteristonpuistoon syntyvän vuosien varrella Helsingin Etelä-Haagan alppiruusupuiston tyyppisen atsaleapuiston. Komeita atsalea- ja alppiruusupuistoja on myös Tampereella Hatanpään arboretumissa ja Elimäellä Mustilan arboretumissa.

Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteen laitoksen muut koepaikkakunnat ovat Salo, Kuopio ja Jyväskylä.

Tulppaanipelto hurmaa keväällä
Kevät nostaa Kirjauksentien ja Lemmenmäentien risteyksessä yli 11 000 tulppaania ja hyasinttia kaupunkilaisten iloksi. Kevätkukkien jälkeen kaupunki valmistautuu sijoittamaan eri puolille saman verran kesäkukan taimia.

– Määrärahoja on leikattu, mutta kukkaloistosta ei tingitä. Kukiksi on valittu hieman halvempia taimia kuin ennen, kertoo puistomestari Jouko Suni.

Uusia kokeilujankin kesäistutuksien lomaan mahtuu. Kukkien lomaan nousee punajuurien ohella ensi kesänä myös bataattia, korsite- ja palmukaalia sekä värinokkosta.

Rity-talon eteen istutetaan perhosia houkuttelevia syyssyrikkejä eli budleijoja.

Perhospuisto saattaa taas kesäksi saada kimalaispönttöön uuden kuningattaren kasvattamaan puiston kukille pölyttäjäkunnan.

– Ensi kerran viemme Perhospuistoon ja vähän muuallekin myös haavan ja raidan runkoja maatumaan. Näin lisätään luonnon monimuotoisuutta antamalla erilaisille lahopuuta tarvitseville hyönteisille luonnonmukaiset olosuhteet, kertoo puistopuutarhuri Tero Westerlund.(HäSa)

Menot