Uutiset

Aulangolla alkoi uusi kukoistus

En ole osannut paheksua sitä, että Aulangon hotelli rakensi kylpylän Vanajaveden kansallismaisemaan. Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka vetoavat itseensä everstiin. Uskon, että Hugo Standertsköld olisi ylpeä Aulangon uudistuksista.

Upporikas eversti rakensi Aulangon metsiin ja rannoille oman maailmansa, joka oli oman aikansa ihme.

Hän rakennutti kauniin puukartanon ja romanttisia paviljonkeja suureen puistoonsa, istututti kartanon ympärille kauniin puutarhan ja monenlaisia eksoottisia puita. Hän jopa kasvatutti ruokapöytäänsä kaloja omassa uudenaikaisessa kalankasvatuslaitoksessaan.

Standertsköld oli vieraanvarainen isäntä, jonka vieraat saivat nauttia tästä kaikesta. Hän testamenttasi Aulangon kaupungille, jotta hänen jälkeensä kaikki kaupunkilaiset saisivat nautti hänen aikaansannoksestaan.

Viime vuosien uudistukset ovat jatkoa muutoksille, joita Aulangolla on tehty ajan vaatimuksia seuraten aina.

Vanha Karlbergin kartano paloi, mutta sen paikalle rakennettiin omana aikanaan huippumoderni funkis-tyylinen hotelli. Jos hotellin rakentajat olisivat jääneet menneitä haikailemaan, olisivat he rakennuttaneet puukartanon tarkasti uudelleen.

Onneksi niin ei tehty, vaan Aulangosta tehtiin matkailuhotelli, jonka maine levisi ympäri maan. Hotellista tuli yksi nuoren tasavallan ylpeydenaiheista, jolla mainostettiin Suomea myös ulkomailla.

Aulanko tarkoitti siihen aikaan ylellisyyttä, jonka kuitenkin tavallinenkin suomalainen saattoi ostaa itselleen ainakin hetkeksi.

Aulanko eli pitkään pysähtyneisyyden aikaa uinuvassa hiljaisuudessa. Aulangolla ei tapahtunut oikein mitään, ja entinen ylellinen maine rappeutui rakennusten mukana.

Kun muutin runsas kymmenen vuotta sitten Hämeenlinnaan, olin vähän järkyttynyt ja suuresti pettynyt Aulangosta. Vanha puistometsä oli kyllä vaikuttava, mutta hotelli oli ummehtunut ja kulunut.

Tuntui kummalliselta, että funkis-parvekkeiden annettiin melkein putoilla ennen kuin ne peruskorjattiin. Viimein myös hotellin ravintola uudistettiin entiseen funkis-tyyliin.

Pysähtyneisyyden aika on nyt lopullisesti ohitse. Sen näki helatorstaina Aulangon avointen ovien päivänä, josta toivottavasti tulee kaupunkilaisten jokakeväinen riemukas kesän avaus.

Enää vähään aikaan Aulanko ei ole ollut pelkkä hotelli, puisto ja näkötorni. Katajiston kartanoravintola, opastuskeskus Aulankokeskus ja kesäteatteri ovat tehneet hyvää työtä Aulangon uuden kukoistuksen hyväksi.

Aulangon kylpylällä on kaikki mahdollisuudet tulla kaupunkilaisten uudeksi ylpeilyn aiheeksi. Se toivottavasti saa hämeenlinnalaiset liikkeelle ja huomaamaan hiljaisten vuosien jälkeen, millainen aarre meillä on Aulangossa aivan kotinurkillamme.

pirkko-liisa.kastari@hameensanomat.fi

Enää vähään aikaan Aulanko ei ole ollut pelkkä hotelli, puisto ja näkötorni.

Päivän lehti

24.5.2020