Uutiset

Aulanko on osa kansallismaisemaa

Tuomo Pöntynen pyysi vastaamaan, missä kulkevat kansallismaiseman uudistamisen rajat ja onko Aulanko kansallismaisemaa ( Hämeen Sanomat 25.3.2006 ). Yritetään vastata.

Valtioneuvosto teki vuonna 1995 periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Päätöksen pohjana olivat maisema-aluetyöryhmän mietinnöt Arvokkaat maisema-alueet, osat I ja II (66/1992). Asiantuntijoiden perusteellisten inventointien jälkeen nimettiin Suomesta 156 aluetta. Yksi niistä on Vanajaveden laakso ja Aulanko.

Kirjassa olevan kartan rajauksen sisällä ovat rannat Hämeenlinnan keskustasta ja koko Aulangon alue vastarantoineen jatkuen aina Lepaan yli Vanajaveden selälle asti.

Kansallismaiseman määrittelyn lähtökohdaksi työryhmä otti em. mietinnöt sekä museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä Rakennettu kulttuuriympäristö (16/1993). Samojen valtioelinten julkaisemassa

Rakennusperintömme, kulttuuriympäristön lukukirjassa (2001) määritellään kansallismaisema ensimmäistä kertaa ja käsite sisältää laajasti luonnon ja ihmisen työn yhteisvaikutusta kansallismaisemassa.

Kansallismaisemiksi valittiin 27 kohdetta, joista yksi on Vanajaveden laakson kulttuurimaisema. Kansallismaisema ei siis ole vain koskematonta luontoa. Moni kunta olisi halunnut oman maisemansa mukaan luetteloon, mutta ei saanut.

Aulanko linnavuorineen, hotelleineen ja puistoineen on osa Vanajaveden laaksoa ja kansallista kaupunkipuistoa. Puiston historiasta ja sen merkityksestä voi lukea Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon julkaisusta Puistojen kaupunki (1995).

Hämeen kasvatti, eversti Hugo Standertskjöld oli siitä merkillinen kartanon herra, että halusi ihanan puistonsa avoimeksi kaikille. Kun kaupunki 1926 sai Karlbergin päätilan rakennuksineen, puiston, Katajiston ja Metsäkylän tilat 7 miljoonalla markalla, eversti määräsi, että alueelle tulee olla vapaa pääsy edelleen ja puistoista pidetään huolta.

Sen jälkeen kaupunki on myynyt ja ostanut näitä alueita. Rantapuistot ja rannat on jätetty hoitamatta ja rantapengerrykset rapistuvat. Tunnusomainen hopeapajurivistökin on harventunut pahasti.

Everstin rakennuttamat ainutlaatuiset alueet ovat meidän perintömme menneiden sukupolvien työstä. Niitä tulee kunnioittaa, kunnostaa ja jättää perinnöksi tuleville sukupolville.

Luulisi hotellillekin olevan edullista, että niemen tasanteelle tehdään lapsiperheille aurinkoinen leikkikenttä nurmikkoineen, keinuineen, penkkeineen, kauniine istutuksineen ja hiekkakäytävineen.

Koko mielenkiinto on nyt sisätiloissa ja kuitenkin Aulankoa mainostetaan sen kauniilla luonnolla ja hienolla sijainnilla. Kaikki ideat näyttävät liittyvän autolla liikkumiseen.

Kaavoitustoimiston tilaama Aulangonniemen maisemaselvitys ja -hoitosuunnitelma Näkymä Oy:ltä (2004) alkaa sanoilla: Aulanko kuuluu suomalaisiin kansallismaisemiin ja Suomen merkittävimpiin puutarhataiteen kokonaisuuksiin, minkä takia sitä tulee kehittää valtakunnallisesti arvokkaan maisema- ja puistokokonaisuuden lähtökohdista. Museoviraston lausunnossa 16.8.2004 sanotaan, että kaava-alueella tulee noudattaa näitä periaatteita.

KHO on tietoinen arvojärjestyksistä ja linjaa päätöksessään monitoimihallista valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaupunkilaisten mielipidettä on nyt kysyttävä ennen yhteisen alueen poisantamista ja pilaamista. Tässä ovat ne rajat.

Marjatta Kaarakka

Hämeenlinna

Menot