Uutiset

Aurinkoenergian läpimurto lähestyy?

Australian-vierailunsa alussa tasavallan presidentti Tarja Halonen ilmaisi lisäydinvoiman rakentamisen järkevyyteen kohdistuvan epäilynsä. Vähintäänkin epäilyyn näyttää olevan syytä.

Silmiini osuivat vasta ilmestyneen Tiede-lehden (2/2007) aurinkoenergiaa koskeneet artikkelit. Lehti käsitteli muun muassa meneillään olevia tutkimuksia, jotka on suunnattu aurinkoenergian hyödyntämistä parantavaan teknologiaan. Lehden mukaan kaupallinen läpimurto lähestyy, mutta suomalaiset näyttävät kulkevan lähinnä junassa, jota kiskoo jo eläkkeelle siirtynyt höyryveturi.

Globaali markkinatalous huolehtii siitä, että joukkotuotantoon suuntautunut teollisuus, joka myös kuluttaa paljon energiaa, siirtyy lähivuosina maasta tuottoisampiin maisemiin. Maahan jää johdonmukaisesti vain omille ja aivan lähimarkkinoille tuottava osa kilpailemaan halpatuonnin kanssa.

Tuotannon supistumista seuraa automaattisesti väheneminen myös joukkotuotantoalojen työvoiman tarpeessa. Tilalle on pian syytä keksiä uutta työllistävää toimintaa. Pelastavien toimien joukossa tärkeimpiä ovat ne, jotka kohdistuvat uusiutuvan energian ja energian säästöteknologian kehittämiseen.

Lehden mukaan kemian professori Helge Lemmetyinen on laskenut, että jos Kiina, Intia sekä Etelä- ja Väli-Amerikan maat jatkavat kehittymistään nykyistä vauhtia, ihmiskunnan tänään käyttämä noin 14 terawatin (14 miljoonan megawatin eli liki 9 000 kertaa Olkiluodon tulevan voimalan huipputeho) tehontarve kasvaa noin 25 terawattiin 30 vuoden aikana. Jos tämä tehontarve tyydytetään ydinvoimaa (fissio tai fuusio) rakentamalla, se merkitsee 2,3 uutta 1 000 MW:n ydinvoimalaa joka päivä tuon 30 vuoden aikana.

Ainoa tarpeeksi energiaa tuottava reaktori on se, joka loimottaa taivaallamme. Auringon maapallolle säteilemä teho on noin 172 500 terawattia. Nykytekniikalla siitä saadaan ja otetaan käyttöön vain murto-osa, mutta tekniikka kehittyy ja hyötysuhteet paranevat.

Tehontarpeet voitaisiin pääosin tyydyttää jo sillä, että maapallon aurinkoiset autiomaat katettaisiin tulevaisuuden pitkälle kehitetyillä aurinkovoimaloilla. Tietysti se edellyttäisi myös kehittynyttä kansainvälistä yhteistyötä. Energia voitaisiin siirtää useaakin tekniikkaa soveltamalla.

Tuulivoima, joka myös on välillisesti aurinkovoimaa (niin kuin kaikenlainen vesivoimakin), ei tehontarvetta ratkaise, mutta on tietyissä oloissa hyvä lisä ja lisäksi sen rakentaminen työllistää.

Palaan Haloseen ja hänen toteamukseensa, että enempiin ydinvoimaloihin meillä ei ole varaa. Tuottavampia ja työllistävämpiä ovat investoinnit energian säästöön ja uusiutuvaan energiaan.

Esko Mäkelä

VTM

Hämeenlinna