Kolumnit Uutiset

Auta, älä holhoa

Tutustuin ystäväni kautta mieheen, joka ei aikuisiällään ole koskaan maksanut itse asumisestaan.

Muuttaessaan ensimmäiseen omaan asuntoonsa vanhemmat hoitivat vuokranmaksun. Muuttaessaan tyttöystävänsä kanssa muutamaa vuotta myöhemmin yhteiseen kotiin miehen isä ja tyttöystävä maksoivat asunnon vuokran puoliksi.

Paria vuotta myöhemmin mies erosi tyttöystävästään. Miehen vanhemmat ostivat miehelle yksiön, sillä näin tämän olisi helpompi päästä takaisin jaloilleen.

Nykyisin mies on jo lähempänä neljää- kuin kolmeakymmentä, ja asuu edelleen vanhempiensa ostamassa asunnossa. Hyvää tarkoittaneet vanhemmat ovat tehneet mieheksi kasvamassa olleesta pojasta uudelleen lapsen.

Kesäkuussa Hämeenlinnan sosiaalitoimeen saapui 1500 toimeentulo- ja asumistuen hakemusta. Asunnottomia kaupungissa on arviolta puolisen sataa, joista kymmenkunta asuu ihan oikeasti kadulla, vailla sohvapaikkaa tuttavan olohuoneessa.

Tarinan mies ei kuulu kumpaankaan ryhmään, sillä hänen tulevaisuutensa on, ainakin toistaiseksi, turvattu varakkaiden vanhempien ansiosta. Tilanne saattaisikin olla varsin toinen, jos höveleistä vanhemmista aika jättäisi.

Kun presidentti käynnisti syrjäytymisen vastaisen kampanjan, aiheesta sai lukea kyllästymiseen saakka. Syrjäytymisen esitettiin voivan johtua ainakin työttömyydestä, yksinäisyydestä, masennuksesta, olosuhteista, geeneistä, köyhyydestä, omista asenteista, muiden asenteista, sosiaalisista ongelmista, liian suurista odotuksista, jopa liian pienistä odotuksista.

Tapasin perjantaina Hämeenlinnan Asunnot oy:n asumisneuvoja Tiina Hassisen.

Hassisen työtehtäviin kuuluu muun muassa riskiryhmiin kuuluvien asujien, kuten päihderiippuvaisten ja ensimmäiseen omaan asuntoon muuttavien nuorten auttaminen heidän jouduttuaan velkakierteeseen, vaikkapa maksamattomien vuokrien vuoksi.

Päihdeongelmaisten kaikki liikenevä raha menee päivittäisen annoksen hankkimiseen, ja nuoret, he eivät ehkä tiedä, ettei kerrostalossa voi elää ajattelematta myös muita asujia.

Hassinen kertoi maahanmuuttajien ongelmien johtuvan usein väärinymmärryksistä ja eri tavoista hoitaa asioita. Lapsiperheiden arkea vaikeuttavat pätkätyöt, ruoan ja muun elämisen kallistuminen sekä työttömyys.

Vanhukset taas sinnittelevät usein viimeiseen saakka itsekseen, sillä sellainen koetaan kunnia-asiana.

Syrjäytymiseen on lukemattomia syitä, ja syyttäviä sormia on turha osoittaa ainakaan syrjäytyneeseen itseensä. Se, että nuorelle tai vanhemmallekin asetetaan odotuksia, ei tarvitse kuitenkaan olla pelkästään huono asia.

Siispä, kiitos rakkaat isä ja äiti, että olette aina auttaneet kun olen apua tarvinnut, mutta ette koskaan kannatelleet elämääni puolestani!

Päivän lehti

2.6.2020