Uutiset

Autokoulujen kakkosvaihetta halutaan lyhentää

 

Viime vuonna kotimaan tieliikenteessä kuoli arviolta 225 henkilöä. Vaikka määrä on edellisvuosista laskenut, sitä halutaan edelleen pienentää.

Suurin onnettomuusriski on nuorilla kuljettajilla, jotka ovat saaneet ajokortin puolen vuoden sisällä.

Liikennepsykologi Mika Hatakka haluaisikin muuttaa kuljettajatutkintoa siten, että tutkinnon jälkeiset osat eli niin sanottu syventävä vaihe suoritettaisiin pian ajokortin suorittamisen jälkeen.

– Mieluummin lähempänä kolmea kuukautta kuin lain tällä hetkellä sallimaa kahta vuotta. Kun ajo-opetussuunnitelmaa viimeksi päivitettiin, ehdotimme takarajaksi yhtä vuotta, mutta poliittiset päättäjät halusivat säilyttää kahden vuoden rajan, Hatakka sanoo.

Hän muistuttaa, että harva mieltää itseään usean vuoden ajan harjoittelijaksi. Kahden vuoden aikahaarukka syventävän vaiheen suorittamiselle on hänen mielestään sen vuoksi liian pitkä.

– Ensimmäisten kuukausien aikana kortin saamisen jälkeen ajotyyli on vasta kehittymässä, joten siihen voidaan vielä puuttua. Aikarajan lyhentäminen mahdollistaisi myös ykkös- ja kakkosvaiheen päällekkäisten osioiden karsimisen, Hatakka sanoo.

Autokoululiiton toimitusjohtaja Jarmo Jokilammen mukaan suomalainen ajo-opetus kärsii turhasta sääntelystä, joka pahimmillaan nostaa autokoulun kustannuksia ja voi sitä kautta jopa estää joidenkin osallistumisen opetukseen.

Liikenneturvallisuuden mallimaana pidetyssä Ruotsissa ajo-opetusta kontrolloidaan huomattavasti Suomea vähemmän.

Autokoululiitto on koonnut kymmenenkohtaisen listan turhasta sääntelystä, jonka se haluaisi purkaa. Se haluaisi esimerkiksi nostaa ajo-opetuksen päiväkohtaisia tuntirajoja, mikä on tarpeen etenkin pitkien etäisyyksien maakunnissa.

– Esimerkiksi mopoautolla saa antaa ajo-opetusta vain tunnin päivässä. Oppilas voi kuitenkin tulla tunnille jopa 50 kilometrin päästä, joten olisi järkevää järjestää samalla kerralla kaksi ajotuntia, Jokilampi sanoo.

Hatakka on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa etenkin pienillä paikkakunnilla on usein ongelmana liikenteen vähyys, jonka vuoksi vaativia kaupunkien ruuhkaolosuhteita ei päästä helposti harjoittelemaan.

– Vaikkapa Riihimäeltä olisi mahdollista lähteä ryhmän kanssa puoleksi päiväksi Helsinkiin harjoittelemaan. Sama koskee muita paikkakuntia – mentäisiin porukalla edes lähimpään kaupunkiin, Hatakka sanoo.

Yksi tulevaisuuden vaihtoehto suurkaupunkiolosuhteiden harjoitteluun ovat ajosimulaattorit, joiden avulla vaikkapa raitiovaunun vieressä ajamista olisi mahdollista harjoitella turvallisesti missä päin Suomea tahansa.

Tällä hetkellä ajosimulaattoreita on mahdollista käyttää ainoastaan pimeäajoharjoittelussa, mutta autokoululiitto on ajanut käytön laajentamista aidossa liikenteessä harvoin eteen sattuvien vaaratilanteiden varalle.

– Tavoitteena on, että oppilaat ymmärtäisivät taitavan kuljettajan selviävän siitä, mihin fiksu kuljettaja ei koskaan edes joudu, kertoo suomalaisen ajosimulaattorivalmistajan Finnosimsin koulutussihteeri Krista Hakkarainen. (LM–HäSa)

 

Asiasanat