Kolumnit Uutiset

Auts, ei tullut tyttärestä lakimiestä

Yhteishaku ammatilliseen ja lukiokoulutukseen alkaa tänään. Nuoret tekevät ensimmäisen valintansa, mikä heistä mahdollisesti tulee isona.

Tuttava tuskaili, kun tyttären urahaaveet olivat muuttuneet yhdessä yössä. Vuosia hänestä piti tulla lakimies. Sitten mieli muuttui. Opettajan työ näyttäytyi paljon mielekkäämpänä ja siinä voisi tuoda omaakin persoonaa enemmän esille kuin lakimiehenä.

Auts. Äiti huokaisi.

Mutta vielä on aikaa, lukio alkaa vasta syksyllä.

Viime viikolla julkaistiin väitöstutkimus, jonka mukaan nuoret hakevat tukea ammatinvalintaan vanhemmiltaan parikymppisiksi asti. Nuoret kertoivat, että vanhempien tuella on eniten merkitystä. Lisäksi nuoret, jotka saavat vanhemmiltaan tukea, uskovat enemmän omaan menestykseensä.

Suomalaiset nuoret itsenäistyvät varsin varhain ja muuttavat pois kotoa. Silti kodin tukea tarvitaan ja siihen luotetaan.

Vanhempien pitäisikin kieli keskellä suuta laukoa elämän totuuksia paikkaansa hakeville nuorille, joilla on elämä edessä ja tukka takana. Nimittäin sillä on merkitystä, jos äiti mollaa haaveammattia tai viisveisaa siitä, mihin nuori aikoo opiskelemaan.

Väitöstutkimuksen mukaan tytöillä usko omiin kykyihin heittelee enemmän kuin pojilla ja sitä kautta tytöt myös tarvitsevat enemmän tukea valinnoilleen.

Työttömyysturvalaki muuttui sopivasti juuri tämän vuoden alussa. Se tarkoittaa sitä, että abien pitää hakea vähintään kahteen koulutukseen jo tänä keväänä tai muuten ei ole oikeutta työttömyysturvaan.

Ideana on se, että yhteiskunta haluaa kaikki kirjoittaneet opiskelemaan mahdollisimman pian ilman välivuosia.

Yhdellä läheisellä oli unelma-ammatti. Pääsykokeita meni ja tuli, mutta ei tärpännyt. Tyypin äiti oli huolesta soikeana, kun monta vuotta meni hanttihommissa. Muutaman vuoden jälkeen unelmasta tuli totta ja opiskelupaikka aukesi. Usko omiin kykyihin ja luotto siihen, että tietää, mitä haluaa, kantoi. Nyt tämä tyyppi elää unelmaansa, eikä kadu välivuosiaan. Niistä on ollut opiskeluissakin korvaamatonta hyötyä.

Jos nuoret halutaan nopeasti jatkokoulutukseen, pitäisi luoda enemmän mahdollisuuksia tutustua työelämään ja saada tietoa siitä, millaisia erilaiset ammatit oikeasti ovat. Tämä pitäisi huomioida peruskoulussa.

Kaikki eivät todellakaan tiedä peruskoulun tai lukionkaan jälkeen, mitä haluavat tehdä isona. Siihen pitäisi oikeasti tukea, eikä vain olettaa.

Samaan aikaan yhteiskunnan arvot ovat kovemmat kuin koskaan. Jokaisen pitäisi omin avuin saada loistava tulevaisuus niin, ettei yhteiskunta edes huomaa kasvattaneensa uutta veronmaksajaa.

Nuoren yksi tai kaksi välivuotta ei oikeasti ole ongelma.

Se on ongelma, miten saadaan yhteiskuntaan mukaan ne, jotka eivät löydä itselleen mitään tekemistä peruskoulun jälkeen. Syrjäytyvät tai syrjäytyneet nuoret ovat ongelma. Näille nuorille pitäisi luoda toivoa ja väyliä löytää elämästä ja unelmista kiinni.

Päivän lehti

30.3.2020