Uutiset

Avioehdolla ei valmistella eroa vaan varaudutaan riskiin

Kun Sannu Ansio ja Joonas Wikman heinäkuussa sanovat toisilleen tahdon, on pöytälaatikossa jo valmiina sopimus mahdollisen eron varalta.

– Varmaa on, että avioehto tulee, mutta sisältö on vielä avoin, Ansio toteaa.

Avioehdon taustalla on Ansion isän omistama rakennusyritys. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa on tarkoitus tehdä sukupolvenvaihdos, jossa yritys siirtyy siellä nyt jo työskentelevän tyttären omistukseen.

– Isällä oli kaksi vaatimusta, kun kerroin hääpäivän: pitää valmistua ennen sitä ja tehdä avioehto.

Paimiolaispariskunnan mukaan ilman isän huomautusta avioehto olisi saattanut jäädä solmimatta. Molemmat kuitenkin kannattavat ”minun rahani ovat minun rahojani” -periaatetta.

TULEVA AVIOMIES ei koe, että avioehto olisi epäluottamuslause häntä kohtaan, vaan ymmärtää yrittäjän lapsena hyvin tulevan vaimon ja appiukon ajattelun.

– Tämä on kahden aikuisen kesken pelisääntöjen sopimista pahan päivän varalle. Jos tulisi katkera ero, niin tilaisuus voisi tehdä minustakin niin sanotusti varkaan, Wikman toteaa.

Avioehtoja on viimeisten vuosien aikana tehty tasaisesti hieman yli 8 000 kappaletta vuosittain. Kun samaan aikaan avioliittojen määrä on laskenut alle 25 000:een, voidaan karkeasti laskea avioehdon olevan lähes joka kolmannella uudella avioparilla.

Avioehto on kuitenkin asia, josta puhutaan harvoin avoimesti. Esimerkiksi Wikman ja Ansio eivät tiedä, ovatko heidän naimisissa olevat ystävänsä sellaisia tehneet vai eivät.

– Ei se ole kahvipöytäkeskustelun aihe, että onko teillä avioehtoa, Wikman kertoo.

PERIAATTEESSA AVIOEHDON tekeminen on helppoa. Se vaatii ainoastaan molempien osapuolten ja kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset sekä 55 euroa maksavan rekisteröinnin maistraatissa.

Käytännössä avioehdot voivat kuitenkin sisältää lähes mitä tahansa.

Ilman erillistä sopimusta avioliiton päättyessä eroon molemmat puolisot saavat yhtä arvokkaan osan omaisuudestaan.

Tätä kutsutaan ositukseksi. Jos osituksessa toisella puolisolla on suurempi omaisuus, joutuu hän maksamaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle. Avioehdolla tilannetta voidaan muuttaa.

– Kaikesta, mikä liittyy puoli­soiden aviovarallisuuteen, voidaan sopia avioehtosopimuksella, toteaa paljon avioehtoja tehnyt turkulainen varatuomari Auli Nuotio.

NUOTION MUKAAN selkeästi yleisimpiä ovat avioehdot, joissa puolisoiden avio-oikeudesta luovutaan kokonaan. Molemmilla on siis omat rahansa ja omaisuutensa, joista ei makseta tasinkoa avioerotilanteessa.

Toinen yleinen tapa on rajata jokin tietty asia avio-oikeuden ulkopuolelle, kuten yritys tai perintö.

Moni haluaa esimerkiksi varmistaa, ettei perheen kotitalo tai suvun kesämökki mahdollisessa erotilanteessa päädy oman suvun ulkopuolelle.

Yksinkertaisen avioehdon voi tehdä itsekin esimerkiksi netistä löytyvien pohjien perusteella, mutta monimutkaisemmissa tapauksissa kannattaa käyttää asiantuntija-apua.

– Avioehtosopimuksen sanamuoto pitäisi olla niin selvä, ettei tule riitaa, sovelletaanko sitä johonkin varallisuuserään vai ei, Nuotio toteaa.

Epäselvyyttä saattaa syntyä, jos esimerkiksi perintöä käytetään yhteisen elämän hankintoihin. Silloin täytyy tehdä kirjallinen asiakirja, jossa perinnön käyttötarkoitus tunnustetaan.