Uutiset

Avoimuus hälventää salaliittoteorioita

Aidasta ja aidan seipäistä puhuttiin taas sujuvasti yhtä aikaa äskettäisessä jäähallikeskustelussa.

Viilaamalla pilkkua kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta muutamat poliitikot ja kaupunkilaiset eksyivät kohtalaisen kauaksi varsinaisesta aiheesta.

Päätöksenteko lainojen takauksesta eteni byrokratiassa taas juohevasti ja luovasti, muttei hyvän hallintotavan mukaisesti.

Asianosaiset ovat jo katuneet ja ripotelleet tuhkaa ylleen ja valtuuston on enemmistön voimin myöntänyt tarvitut takaukset.

Entinen vihreiden kaupunginvaltuutettu, psykologi Jari Ranne käytti Radio Hämeessä viikolla fiksun puheenvuoron hämeenlinnalaisesta hallintokulttuurista.

Valtuustouransa aikana hän huomasi, että kaupungissa vallitsee kaksi hallintokulttuuria. Suuri osa hankkeista etenee suunnitellusti ja niistä saa helposti tietoa. Hankkeista myös tiedotetaan oma-aloitteisesti, joskus jopa väsymiseen asti.

Ranne on tehnyt saman huomion kuin moni muu. Ongelmat kasaantuvat.

Jäähalliyhtiö on jatkuvasti suurennuslasin alla ilmeisesti niin pitkään, kun Hämeenlinnassa jääkiekkoa pelataan. Tai ainakin niin pitkään, kunnes asiat opitaan hoitamaan viimeistä pilkkua myöten täsmällisesti.

Toinen murheenkryyni on Innopark, jonka rahoituksessa kaupungin päättäjät ovat useamman kerran joutuneet pakkorakoon.

Yhtiöittäminen antaa yksiköille päätösvaltaa, joustavuutta ja vastuuta. Monissa tapauksessa se on nykyaikainen ja toimiva ratkaisu.

Mikään laki ei estä yhtiöitä avoimesti ja ajoissa tiedottamasta toiminnastaan ja päätöksenteostaan myös silloin, kun asiat eivät mene niin kuin on odotettu.

Avoimuus hälventää salaliittoteorioita.

Kaupunkilaiset ovat päästään pyörällä. Kaupunkikonsernissa toimii myös liikelaitoksia, joiden rooli on, jos mahdollista, yhtiöitäkin epämääräisempi.

Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitosta on tällä viikolla kritisoitu ankarasti siitä, että se luopuu terveyskeskuksen vuosimaksusta ja siirtyy kertalaskutukseen.

Päätöksen tosin teki terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta. Jo pelkästään lautakunnan nimi takaa tavalliselle kansalaiselle pakokauhun.

Se kumminkin tekee selkokielisiä päätöksiä, joista on helppo saada tietoa.

Kaupunkikonsernin ja nykyisen tilaaja-tuottajamallin monimutkaisuudesta kertoo, etteivät edes valtuutetut tiedä, missä päätöksiä tehdään.

Yhtiöt ja liikelaitokset voisivat ottaa oppia lautakunnista. Niiden alaisesta toiminnasta saa tietoa asioiden valmisteluvaiheessakin.

Yhtiö voi vedota liikesalaisuuteen, mutta on huomattavan paljon toimintaa, josta on mahdollisuus kertoa avoimesti. Se lisää luottamusta.

Hanna Antila-Andersson

Päivän lehti

7.6.2020