Uutiset

Avorysästä nousi viisisataa kiloa varvokalaa

Loppijärven kahdesta avorysästä ensimmäiseksi nostetussa saalista on noin viisisataa kiloa, pääasiassa pikkulahnaa. Joukossa on lisäksi särkiä, joiden iäksi kalastajat arvioivat noin kolme, neljä vuotta.

Järvellä lauantaina hoitokalastamassa olivat Vanajavesikeskuksen Viestejä Vanajavedeltä -hankkeen vetäjät ja iso joukko, yli kaksikymmentä, hankkeen järjestämälle kalastusretkelle lähtenyttä talkoolaista.

-Saalis oli varvokalaa, eli vähempiarvoista kalaa, selvitti Lopen kylän kalastushoitokunnan puheenjohtaja, Markku Ahlqvist.

Rantaan veneellä tuotu kalamäärä lapioitiin aluksi traktorin kauhaan ja siitä jo edellisenä päivänä pyydetyn saaliin joukkoon kuljetettavaksi jatkokäsittelyyn.

Hankkeen projektipäällikön Mika Soramäen mukaan osa särkikaloista päätyy purkkiin.

Hirvensalmelaisen yrityksen savusärki on saanut kuluttajilta hyvän vastaanoton. Tonneittain särkiä kuljetetaan myös minkkien ruoaksi ja loput käännetään peltoon lannoitteeksi.


Järvestä poistetaan fosforikuormaa

-Hoitokalastuksella, jota Loppijärvessä on tehty parinkymmenen vuoden ajan, puretaan järven fosforikuormaa. Särkikalaa vaeltaa näin syksyisin järven laskuojaan suojaan vesilinnuilta. Hoitokalastajien rysiin sitä nousee joka vuosi kymmeniä tuhansia kiloja, Soramäki kertoi. Saaliista suurin, yli satatuhatta kiloa, saatiin vuonna 1991.

Kalastusalueen isännöitsijän, Helge Joutsin laskujen mukaan järvestä on vuodesta 1990 lähtien nostettu vähempiarvoista kalaa puoli miljoonaa kiloa.

Hoitokalastus on Joutsin mukaan kustannuksiltaan järkevä konsti puhdistaa veden laatua.

Hoitokalastus on ravintoketjun kunnostusta. Särkikalojen poistaminen vaikuttaa veden ravinteikkuuteen. Pohjantonkijana särki myös nostaa veteen järven pohjaliejua ravinteineen. Puhdasta fosforia särkikilossa on 0,8 prosenttia.

Viime vuonna perustetun Vanajavesikeskuksen ja sen monien yhteistyökumppaneiden toiminta kattaa alueena koko Kanta-Hämeen. Hoitamalla vesiä ja kulttuurimaisemaa toiminta tähtää alueen jokien ja järvien kunnostamiseen ja Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuuden vahvistamiseen, lisäksi se sopeuttaa seutua ilmastonmuutokseen. (HäSa)