Uutiset

Avun tarjoaminen kesti kauan

Suomeen rakennettiin parisen vuotta sitten kovalla tohinalla!- valtion, pankkien ja perintätoimistojen yhteistyöllä!- ylivelkaantuneille apua tarjoava velkasovinto-ohjelma. Sen tarkoitus oli auttaa uudelleen jaloilleen niitä 1990-luvun laman aikana velkaantuneita, jotka olivat muiden velkajärjestelyiden ulkopuolella. Velkasovinto-ohjelma päättyy elokuun lopussa, eikä sille ole vakavassa hengessä suunniteltu jatkoaikaa.

Ylen radiouutisten mukaan velkasovinto-ohjelma ei ole täyttänyt alkuunkaan sille ladattuja odotuksia. Ohjelman piiriin on tavoiteltu noin 70!000 velkaantunutta, mutta parhaassa tapauksessa ohjelmasta tulee totta ainoastaan 8!000 velallisen kohdalla. Toisin sanoen ohjelman tarjoamaan apuun on tarttunut kymmenisen prosenttia velkaantuneista.

Pankkiyhdistyksen toimitusjohtaja Markus Fogelholm arvelee, että osa velkataakan alla olevista on passivoitunut ja syrjäytynyt niin täysin, ettei velkasovinto-ohjelma heitä ole jaksanut kiinnostaa. Fogelholm on arvioineen varmasti oikeilla jäljillä. Aika ennen lamaa ruokki käsitystä helposta tiestä taloudelliseen yltäkylläisyyteen. Kun kuvaa rahan paratiisista seurasi monen suomalaisen syöksy!-!järjettömän suurien velkariskien takia!-!suoranaiseen köyhyyteen voi kuka hyvänsä kuvitella, millaisia jälkiä lama saattoi pahimmillaan ihmiseen jättää.

Aivan ilmeisesti osa velkaantuneista odottaa velkojensa vanhentumista. Kun laman aikana otetut velat alkavat vanheta neljän vuoden kuluttua, ei velallinen katso enää järkeväksi osallistua velkasovinto-ohjelmaan.

Ratkaisu velkasovinto-ohjelmasta ei syntynyt käden käänteessä. Valtio joutui tekemään varsin paljon työtä saadakseen pankkimaailman tukemaan ajatusta velallisten velkajärjestelyistä. Tänään voidaan kysyä, kuinka innokkaasti pankit ovat olleet mukana velkasovinto-ohjelmassa. Kuinka monessa tapauksessa velkaantuneella on lähtenyt ainoastaan yksi kirje sovinto-ohjelmasta? Jos vastaanottaja on velkojensa takia passivoitunut, kirje on jäänyt pelkäksi muodollisuudeksi.

Pankkeja ja muita velkojaan periviä ei pidä kuitenkaan noin vain syyllistää velkasovinto-ohjelman vaatimattomista tuloksista. Tuskin kukaan voi ensinnäkään osoittaa, etteivätkö velkojat ole toimineet, kuten on kaksi vuotta sitten ohjelmasta päätettäessä sovittiin. Kaiken lisäksi pankit varoittivat jo ohjelmasta neuvoteltaessa, ettei siltä pidä odottaa liian paljon.

Perimmäinen syy ohjelman tuloksiin on se, että avun tarjoaminen kesti yksinkertaisesti liian kauan. Lama kuritti Suomea vuosina 1990-94 ja velkasovinto-ohjelmasta tuli totta vasta vuonna 2002! Tässä ajassa moni velkaantunut ehti muun muassa syrjäytyä, aivan kuten pankkiyhdistyksen Fogelholm epäilee. Kaiken arvostelun keskellä sietää myös muistaa, että ohjelmasta on ollut ainakin jotain apua sentään 8!000 velalliselle. Ohjelmasta on ollut apua sittenkin sangen suurella joukolle suomalaisia.

Pankkeja ja muita velkojaan periviä ei pidä kuitenkaan noin vain syyllistää velkasovinto-ohjelman vaatimattomista tuloksista.